28.2.10

KALEVALAN päivä

Suomen kansalliseepos on Kalevala. Sen on koonnut Elias Lönnrot, joka teki 11 keruumatkaa 15 vuoden aikana. Kalevalan runot kerättiin kymmeniltä eri runonlaulajilta. Yksittäisistä runoista ja irrallisista säkeistä Lönnrot kokosi ja yhdisteli eepoksen. Tarvittaessa hän jopa keksi itse säkeitä. Vanhan Kalevalan hän sai valmiiksi 28.2.1835. Uusi, laajempi Kalevala, jollaisena me Kalevalan tunnemme, ilmestyi 1849.
1840-41 ilmestyi Kanteletar, jonka Lönnrot myös kokosi. Kanteletar on kokoelma laulurunoja.
Lisäksi Lönnrot on koonnut ja julkaissut Suomen kansan sananlaskuja, Suomen kansan arvoituksia sekä Suomen kansan muinaisia loitsurunoja.
Vanhan Kalevalan ilmestymispäivän kunniaksi on alettu viettää Kalevalan päivää. Virallinen liputuspäivä siitä tuli vuonna 1978.
Kalevalan ilmestyminen sai yleisössä aikaan ihastusta. Sekä lukijat että tekijä uskoivat kansanrunojen välittävän tietoa suomalaisten menneisyydestä. Kalevalasta tuli suomalaisen kansakunnan symboli. Kalevala on käännetty 48 kielelle.
Kalevalan tapahtumat tapahtuvat Kalevalassa ja Pohjolassa. Kalevalassa asuvat sankarit, se on hyvien ihmisten maa. Pohjola on pahuuden tyyssija ja se sijaitsee lähellä maan äärtä. Kalevalan juoni rakentuu onnea tuottavan esineen, Sammon, ympärille. Kalevalan kieli on vaikeaa.
Ainakin nuoremmille oppilaille voi suositella Lasten Kultaista Kalevalaa tai Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalaa. Tärkeää on, että Kalevalan teksti saadaan oppilaille ymmärrettäväksi ja erityisesti mielenkiintoiseksi.
Kalevalan runot noudattavat kalevalamittaa. Jokaisessa runon säkeessä on kahdeksan tavua, ensimmäinen on painollinen ja toinen painoton. Tätä kalevalamittaa kutsutaan myös nelipolviseksi trokeeksi. Runoissa on myös alkusointu. Usein Kalevalan runoissa toistetaan sama asia hiukan eri tavoin. Aiemmin tämä on antanut runonlaulajille tilaisuuden muistella kuinka juoni jatkuu.

Siitä suuttui Väinämöinen,
siitä suuttui ja häpesi.
Itse loihe laulamahan,
sai itse sanelemahan.
Ei ole laulut lasten laulut,
ne on partasuun urohon.

Kalevalan runot ovat myös täynnä kielikuvia, vertauksia, luonnon elollistamista ja kiertoilmauksia.

Ei kommentteja: