Koirahuoltoa

Kari ja Marian tulivat pääsiäiskäynnille ja Koirat villiintyivät hyppelemään sylissä. Hyvin vähissä oli hetket kun olisivat olleet kaikki rauhallisesti paikallaan.




Sitten otin Nöpön syliin ja tiedustelin hoitohalukkuutta. Nöpö halusi kyllä ja alotettiin harjaamalla.







Mintti tuli seuraavaksi jonoon.








Tassukarvojen leikkaamisessa on hyvä ottaa rento asento.

38. Syntymäpäivä

23.4. vuonna 1973 vietettiin 2. pääsiäispäivää ja aamuyöstä n. 00.10 kirjottauduin aviomieheni kera Keskipohjanmaan Keskussairaalan synnytysosastolle saattamaan yhteistä esikoistamme maailmaan.
Klo 16.25 poika sitten oli iloksemme syntynyt. Minulla oli nälkä ja sain puuroa ja ruisleipää maidon kera.

Oli viiko vappuun, isän syntymäpäivään, jota pääsimme yhdessä kotiin viettämään. Isälle täytyy lausua kiitoksen sana siitä, että hän joka ikinen päivä toi palan hedelmätäytekakkua, tullessaan tervehtimään meitä. Kuvassa sankari juuri leikkaa palan tämän vuotisesta syntymäpäiväkakustaan, tyttärensä kaataessa teetä. Välissä istuu vävykokelas ja vastapäätä herkuttelevat poikansa ja vaimonsa.

Lumi vähenee :-)

Lumitilanne alkaa olla minimissä ja aurinko päätti tehostaa kevään lämpenemistä. Koirat ihmettelevät vähenevää lunta, paljastuvaa maata ja kaikkia hajuja ym. mukavaa. Joka päivä on ollut vähän entistä lämpimämpi vaikka pilvet ovat uskollisesti peittäneet koko taivasta nyt pitkän aikaa. Viikonlopuksi säätiedot ennustaa lämpenevää ja nyt se sitten alkoi.
Piti kuvata kukkapenkkiä. Kävin katselemassa sitä lähempää ja kyllä siellä on krookuksien, tulppaanien ja helkmililjojen lehtiä. Muistan varmaan jossain vaiheessa ottaa kameran takintaskuun, että saan lähikuvan kukkapenkistä.

Rakennus nousee

Ma 11. 4. oli aamusta tihkusateinen, mutta näin ensimmäisen västäräkin ja se piristi. Tänä aamuna otetussa kuvassa näkyy K-RAUTA vielä uudisrakennuksen läpi.
Lähdin aamulla Terveystaloon mammografiaan (bussiasemaa vastapäätä). Aika oli varattu klo 08:00 ja ilmoittauduin siellä klo 7:30. Klo 7:51 olin kävelemässä linja-autopysäkille. Koirat pääsivät ulkoilemaan, ja sen jälkeen nautimme yhdessä aamupalaa. Olis tehnyt mieli mennä sänkyyn, mutta menin äidin luo ja klo 16 menin juttelemaan srk:n diakoonin luo. Juteltiin pari tuntia, pääasiassa äidin hoidosta.
Iltalenkillä tavattiin Jack Russel neidin 'Panda' Kaikki saivat juosta vapaana vähän aikaa ja oli HAUSKAA. Oli oikein mukava tavata, pitkästä aikaa. Sain kahdelta kohteliaisuuksia tukan leikkauksesta.

M. Agricolan päivä 9.4.

Kyseinen päivä on isäni äidin syntymäpäivä. Hän oli aina ylpeä siitä, että hänen syntymäpäivänään liputettiin.
Kuvassa näkyy kukkapenkkini lumitilanne tänä päivänä.

Huhtikuu

Säätiedossa on uhkailtu sateilla, joten pitihän minun kuvata kukkapenkkiäni ennen niitä. Seuraan miten kevät etenee ?:-) ja luonto taas herää eloon kesän lähestyessä.
Etummaiset pensaat ovat syreenejä, joten ne ovat myöhemmin komeita.
Taaimmat pensaat ovat vanhoja Hanhikkipensaita ja rumia pitkään, mutta syksyllä sitten ihania.
Olen perustanut kukkapenkkini Hanhikkipensasrivin vasemmalle puolelle.
Vielä ei siitä näy kuin vähän tukiaitaa, mutta seuraillaan ... Edellisenä syksynä ostin tarjoustalon tulppaaneja ja krookuksia. Nousivat keväällä kukkimaan, mutta aika heikkokasvuisina. Saa nyt nähdä ovatko kuivuneet kokonaan kuuman kesän aikana, vai olisko talon takana ollut tarpeeksi varjoa.
Viime syksynä sain 10 Turku-tulppaanimukulaa Folkhälsanilta ja istutin ne osittain Hanhikkipensaiden eteen. En siis vielä tiedä miten komeita ovat. Pitäis olla keltaisia ja erikoisesti jalostettu kestämään Turkulaisia olosuhteita. Nähdään...

KAATUMISIA

Äiti on nyt puolitoista viikkoa potenut 18.3. yöllistä kaatumistaan keittiössä.
Hän odotti monta tuntia hoitajaa, joka sitten hälyytti toisen hoitajan avuksi, koska 'hätä' oli yllättänyt. Kipu oli kovaa ja soitin kolmen otteeseen terveyskeskukseen. Lääkäri olisi kuvannut selän, mutta äiti ei hslunnut lähteä.
Sunnuntaina päätin soittaa terkkariin heti aamupäivällä.
Maanantai aamuna hän tunsi itsensä kuitenkin paremmaksi ja tiistaina kipu oli merkittävästi vähentynyt. Kävimme vähän ulkonakin.
Keskiviikkona, kun tulin hän makasi sängyssä ja ilmoitti: !Tein sen taas"
Hän oli kaatunut WC:ssä ja odotti hoitajaa tunnin. Hoitaja sai hänet ylös yksin. Samat paikat oli taas kipeänä, mutta maatessa ei kivut tuntunut.
Kävin ruokalassa hakemassa ruokaa ja unohdin avaimen! Soitin sekä ovikelloa että puhelinta kauan ja lopuksi hän vastasi puhelimeen ja pääsin sisälle. Menin Folkhälsaniin ja huomenna taidan soittaa terveyskeskukseen - tai 211. Riippuen siitä miltä näyttää. Iltapäivällä meen käsityötä harrastamaan.