Aurinkoinen paistaa märän lumen päälle. On satanut räntää ja illalla silkkaa vettä! Lumi on painunut matalaksi ja vettynyt tosi märäksi.
On kuitenkin hetken saatu nauttia hienoista talvipäiväistä ja nyt on sitten aika alkaa kestämään kuranen kevät ja odottamaan lämmintä kesää.
Villatakin virkkaaminen jatkuu niin kauan kun sitä jaksaa villalankojen kanssa vehdata.
Kahvipussikoreja syntyy jo melkein liukuhihnatyönä. Nypläystyö on saamassa pohjaa ja pitää yrittää kehittää taitoa niin, että sitä voisi kesän aikana hioa.
Tosin tilkkutäkki on siinä vaiheessa, että kun viimeiset kurssipäivät lauantaina ja sunnuntaina olen ommellut, sen pitäis olla tikkausvaiheessa ja kilpailee siten nypläysinnon kanssa. Nypläys on helpommin esillä pidettävä, joten uskon sen joskus vetävän pidemmän korren.
30.3.09
28.3.09
Paraisten villatakin virkkaus
Oi, kuinka ihanaa, kun Kirsti innostui Qvidi Minan villatakin virkkauksesta! Sitä kutsutaan nykyisin yleisesti Paraisten malliseksi villatakiksi, koska Mina asui Paraisilla ja virkkasi ihmisille tilauksesta näitä takkeja - usein tilaajan langoista.
Oma virkkausintonikin sai uudet 'siivet' ja olen kohta virkannut ensimmäiset kierrokset, joita kaikkiaan on 525 kpl. Nyt minulla on 366 ensimmäistä kierrosta koossa ja 159 on siis vielä virkkaamatta.
Nämä ensimmäiset kierrokset tarkoittaa, että virkataan 4 ketjusilmukkaa, jotka yhdistetään renkaaksi. Sitten virkataan 3 ketjusilmukkaa ja 2 pylvästä renkaaseen. Sen jälkeen virkataan 1 ketjusilmukka ja 3 pylvästä 3 kertaa ketjusilmukkarenkaaseen ja lopuksi yksi ketjusilmukka joka sitten kiinnitetään ensimmäisen ketjusilmukkarivin viimeiseen silmukkaan piilosilmukalla. Lanka katkaistaan n. 2 cm pitkäksi pätkäksi, joka virkkuukoukulla piilotetaan pylväiden silmukoiden takareunaa kiertäen.
Kun on tehnyt kaikki 525 ensimmäistä kierrosta virkataan toinen ja kolmas kierros, josta muodostuu n. 5 cm2 ruutu. Kaikista ensimmäisistä kierroksista ei tehdä kokonaisia ruutuja, kun takin kokoamiseen tarvitaan vielä 100 kpl puoliruutua.
Ruutuja on neljää eri väristä. Jokainen kerros on eri värinen, joten niihin voi käyttää pienempiä eriä lankaa.
Yhteensä lankaa menee kuitenkin n. 1 kilo. Lopullinen määrä riippuu takin koosta, virkkaustiheydestä ja lankojen ominaispainosta. Ohjeessa suositellaan 2-säikeistä, ohutta villalankaa, n. 500m/100g, joita käytetään kahta sävyä aina yhteen kerrokseen
Minun villatakkini väriskaala on yleisilmeeltään pehmeän harmaa, punaisin merkein. Ruutujen sisäkerroksissa löytyy kuitenkin luonnonvalkoista ja vanhaa roosaa. Villatakin reunaruudut ovat punavoittoiset. Kirsti osasi laittaa mulle kännykällä otettuja kuvia tähän liitettäväksi...
Tunnisteet:
käsityöt
25.3.09
Lunta tulee...
Nyt on satanut kevyttä, ihanaa, kuivaa lunta kaksi päivää!
Koirat kahlaavat, sukeltavat ja hyppivät siinä. Mielestäni se on ihanaa, mutta minun ei tarvitse itse luoda tiet auki. Olen kyllä elämäni aikana tehnyt sitäkin, enkä silloin kärsinyt siitä, niin paljon kuin jotkut ihmiset tuntuvat kärsivän. Tosi olin silloin nuori ja matka ei ollut kovin pitkä.
Turkulaiset asennoituvat mielestäni kyllä vähän hysteerisesti lumeen ja -kinoksiin. täällä sataa mielestäni vähän lunta, mutta joidenkin mielestä katujen pitäisi joka hetki olla lumettomia,- vaikka melkein jokainen kaipaa talvella lunta.
Eipä tuo minulle kuulu. Huvittaa vain moinen ristiriitaisuus. Surullista ja hulluinta mielestäni on lämmitettävät kadut jotka muka säästävät aurauskustannuksia - minkä arvoista säästöä se sitten on, kun lämmitykseen kuitenkin kuluu varoja (perustaminen, ja huolto)!
Koirat kahlaavat, sukeltavat ja hyppivät siinä. Mielestäni se on ihanaa, mutta minun ei tarvitse itse luoda tiet auki. Olen kyllä elämäni aikana tehnyt sitäkin, enkä silloin kärsinyt siitä, niin paljon kuin jotkut ihmiset tuntuvat kärsivän. Tosi olin silloin nuori ja matka ei ollut kovin pitkä.
Turkulaiset asennoituvat mielestäni kyllä vähän hysteerisesti lumeen ja -kinoksiin. täällä sataa mielestäni vähän lunta, mutta joidenkin mielestä katujen pitäisi joka hetki olla lumettomia,- vaikka melkein jokainen kaipaa talvella lunta.
Eipä tuo minulle kuulu. Huvittaa vain moinen ristiriitaisuus. Surullista ja hulluinta mielestäni on lämmitettävät kadut jotka muka säästävät aurauskustannuksia - minkä arvoista säästöä se sitten on, kun lämmitykseen kuitenkin kuluu varoja (perustaminen, ja huolto)!
Tunnisteet:
Elämää
24.3.09
Rokotus
Mintti täytti 5.3.09 yhden vuoden ja tarvitsi siis yksivuotisrokotuksensa.
Jaana oli tilannut ajan kaupungineläinlääkärille Jaakko Rasille, sekä Ellille että Mintille. Hän tuli vielä hakemaan meitä kotoa ja opastin ajoreitin. Punnitsin Mintin digitaalisella vaa'alla, joka osoitti 3,5kg. Elli painoi 8,6kg.
Hyvin meni rokotukset. Lääkäri kysyi onko Mintti ollut terve ja minä kehuin, että: "ON, ja energiaa löytyy kuin pienessä kylässä." Minttiä tietenkin jännitti, että mikä ihmeen paikka tämä nyt on ja kun lääkäri lähestyi hän tietenkin oli hyökkäysasemissa. Pidin Minttiä niskavilloista ja takajalasta ja hän sai rokotuksen kankkuunsa ja toisen vielä toiselle puolelle. Eihän se kipeää tehnyt, mutta kun pidettiin kiinni se tietenkin suututti. Sitten pääsi lattialle haistelemaan, siksi aikaa kun selvitettiin maksuasiat. Lysti maksoi 51,00 euroa. Kahden vuoden jälkeen tulee seuraava käynti.
Jaana oli tilannut ajan kaupungineläinlääkärille Jaakko Rasille, sekä Ellille että Mintille. Hän tuli vielä hakemaan meitä kotoa ja opastin ajoreitin. Punnitsin Mintin digitaalisella vaa'alla, joka osoitti 3,5kg. Elli painoi 8,6kg.
Hyvin meni rokotukset. Lääkäri kysyi onko Mintti ollut terve ja minä kehuin, että: "ON, ja energiaa löytyy kuin pienessä kylässä." Minttiä tietenkin jännitti, että mikä ihmeen paikka tämä nyt on ja kun lääkäri lähestyi hän tietenkin oli hyökkäysasemissa. Pidin Minttiä niskavilloista ja takajalasta ja hän sai rokotuksen kankkuunsa ja toisen vielä toiselle puolelle. Eihän se kipeää tehnyt, mutta kun pidettiin kiinni se tietenkin suututti. Sitten pääsi lattialle haistelemaan, siksi aikaa kun selvitettiin maksuasiat. Lysti maksoi 51,00 euroa. Kahden vuoden jälkeen tulee seuraava käynti.
23.3.09
Hammaslääkärissä ja Jaanalla
Olen jo jonkin aikaa pohtinut onko korva- vai hammassärky!!!
Lauantaina tiputin vahanpoistotippoja korvaan, mutta sunnuntaina täsmensin vaivan hammassäryksi. Soitin 'särkyajanvaraukseen' ja sain ajan hammaskliniikalle klo 10:ksi, Jääskeläisen Erjalle. Siinä oli sitten symppis hammaslääkäri. Hän tutuki ensin yleisvaikutelman ja totesi ' Siistit paikat'. Sitten hän koputteli hampaita ja se jota epäilin oli arempi kuin muut. Siitä otettiin röntgenkuva ja löytyi ISO reikä. Hän kysyi "Aloitetaanko juurihoito". Annoin luvan! Hammas puudutettiin ja avattiin. Märkää kuulemma tuli ja hammas oli kuulemma 'mennyt kuolioon'!! Hermokanavat avautui hyvin ja täytettiin lääkeseoksella. Hammaslääkäri näki kulmahampaassa paikan, joka pitäisi vaihtaa ja muutenkin sais tehdä vähän remppaa purennankin takia ja hän pisti minut jonoon, josta tulee aika noin puolen vuoden kuluttua. Jatkoaika juurihoidolle sain kuitenkin soittaa hammasklinikan opetusosastolle. Sain kolme aikaa: 24.4., 28.4. ja 4.5. Huuli oli sitten puuduksissa kolmeen asti iltapäivällä.
Entinen työkaverini Jaana on läpikäynyt vasemman käden hermo-operaation viime viikolla ja nyt käsi on sitten kaksi viikkoa 'paketissa'. Kävin hänen luonaan kyselemässä voisinko jotenkin auttaa. Sain lykätä kauppakärryjä ja auttaa tavaroiden ottamista hyllyistä kärryihin. Sitten mentiin viemään Jaanan tavarat hänen asuntoonsa ja samalla juteltiin siellä mm. kissojen 'Amadeuksen ja Oliverin' kanssa. Sitten vietiin Jaanan äidin, Riitan, tavarat hänelle ja keitettiin siellä kahvit. Juteltiin hetki ja kohta kello oli 15:30 ja minun piti lähteä ulkoiluttamaan koiria.
Illalla virkkasin Quidi Minan villatakkipalasia. Koirat pääsivät vasta klo 21 jälkeen iltalenkille ja nyt mennään nukkumaan.
Lauantaina tiputin vahanpoistotippoja korvaan, mutta sunnuntaina täsmensin vaivan hammassäryksi. Soitin 'särkyajanvaraukseen' ja sain ajan hammaskliniikalle klo 10:ksi, Jääskeläisen Erjalle. Siinä oli sitten symppis hammaslääkäri. Hän tutuki ensin yleisvaikutelman ja totesi ' Siistit paikat'. Sitten hän koputteli hampaita ja se jota epäilin oli arempi kuin muut. Siitä otettiin röntgenkuva ja löytyi ISO reikä. Hän kysyi "Aloitetaanko juurihoito". Annoin luvan! Hammas puudutettiin ja avattiin. Märkää kuulemma tuli ja hammas oli kuulemma 'mennyt kuolioon'!! Hermokanavat avautui hyvin ja täytettiin lääkeseoksella. Hammaslääkäri näki kulmahampaassa paikan, joka pitäisi vaihtaa ja muutenkin sais tehdä vähän remppaa purennankin takia ja hän pisti minut jonoon, josta tulee aika noin puolen vuoden kuluttua. Jatkoaika juurihoidolle sain kuitenkin soittaa hammasklinikan opetusosastolle. Sain kolme aikaa: 24.4., 28.4. ja 4.5. Huuli oli sitten puuduksissa kolmeen asti iltapäivällä.
Entinen työkaverini Jaana on läpikäynyt vasemman käden hermo-operaation viime viikolla ja nyt käsi on sitten kaksi viikkoa 'paketissa'. Kävin hänen luonaan kyselemässä voisinko jotenkin auttaa. Sain lykätä kauppakärryjä ja auttaa tavaroiden ottamista hyllyistä kärryihin. Sitten mentiin viemään Jaanan tavarat hänen asuntoonsa ja samalla juteltiin siellä mm. kissojen 'Amadeuksen ja Oliverin' kanssa. Sitten vietiin Jaanan äidin, Riitan, tavarat hänelle ja keitettiin siellä kahvit. Juteltiin hetki ja kohta kello oli 15:30 ja minun piti lähteä ulkoiluttamaan koiria.
Illalla virkkasin Quidi Minan villatakkipalasia. Koirat pääsivät vasta klo 21 jälkeen iltalenkille ja nyt mennään nukkumaan.
Tunnisteet:
Elämää
22.3.09
Tilkkuja sekä messut
Nyt on tilkuttu ja messuiltu ihan olan takaa.
Launataina Karrin päiväpeite tuli paljon valmiimmaksi - voisko sanoa, että 'harjaan'.
Seuraavalla kerralla saan asettaa vanut ja vuoren paikalleen ja neulata hakaneuloilla kiinni, jotta voin sitten alkaa tikkaamaan sitä. Siinä kesä sitten meneekin rattoisasti. Toivottavasti sää sallii parveketyöskentelyä.
Siihen liittyen hankin kaksi lankarullaa, Käden taidot, Antiikki ja taide -mesulta.
Messulle lähtiessäni katsoin kotona Linja-auton aikataulu-vihosta, että l-auto nro 6 lähtisi Vaalasta klo 9.40 ja lähdin pysäkille, niin että olin ennen varttia vaille 10 siellä. Siellä luki aikataulussa kuitenkin, että Vaalasta lähti l-auto klo 9.15 ja seuraava lähtee 10.05. Harmitti, kun oli eri ajat! Pysäkin aikataulussa luki kuitenkin, että l-auto ei mene Kauppatoria pidemmälle ja ajattelin, että jos vihossa oleva aika olisi myös voimassa. Odotin 9.50 asti ja lähdin sitten Hippoksentietä Jäähallin pysäkille. Juuri ennen kuin ehdin pysäkille ajoi kaksi l-autoa peräkkäin nenäni edestä - ja seuraavat lähti sitten ½ tunnin päästä! Nyt harmitti vielä enemmän, kun en enää ehtisi takasin nro 6-auton pysäkille siihen 10.05 autolle. Istuin hetken ja lähdin kävelemään Uudenmaankatua keskustaan päin. Sitten odotin ja nro 61 tuli Ilpoisista ja vei minut Kauppatorille, missä otin OTTO-maatista rahaa ja menin l-auto nro 100 pysäkille, jossa auto ja sisko jo odottivat.
Messualueen pihalla oli seppäteltta ja teltta missä paistettiin Muurinpohjalettuja, Muikkuja sekä makkaraperunoita. Ostettiin siskon kanssa muikkuja ja mustikka-Tripit.
Mentiin sisälle, ostettiin liput ja katsottiin ensin Antiikki- ja taide- puoli. Vanhoja lelujakin oli näytillä ja siellä oli iso pöytä leikkijunaradoille maisemineen.
Käden taidot -puolella joimme kahvit ja söin mansikka pehmiksen. Näyttelyssä ei ollut mitään järisyttävää uutista. Tutuksi tulleita näytteilleasettajia oli eikä ollut tungosta. Kävelimme kaikki käytävät ja sain ostettua tikkaukseen kaksi rullaa tumman sinistä merseroitua puuvillalankaa. Kutomiseen ja virkkaamiseen tarkoitettuja lankoja on kehitetty kaikella lailla karvaisiksi, palloisiksi ja helmiversioiksi. Värejä on sekotettu keskenään ja paksuudet ovat aika paisuneita. Paksuudet puikoissa ja virkkuukoukissa on sitten tietenkin kanssa kasvaneet. Puikkojen ja koukkujen suosikkimateriaali tuntuu nyt olevan bambu. Käsityöopettajakin kehuu niitä. Hän sanoo että ovat paitsi kevyet myös sopivan liukkaat.
Lauantaina Mintti ja Nöpö olivat hoidossa Mariannella ja Karilla. Ulkoilu oli ollut Mariannen mielestä vähän jännittävää. Muuten oli mennyt oikein hyvin. Hain heidät n. 18 -aikaan ja nukuimme kolmistaan, kun Maxie oli Kaijan ja Niilon luona yökylässä.
Kaija oli kaatunut nenälleen aivan ennen kuin hain Maxien sieltä. Silmälasit naarmuuntuivat vähän ja polveenkin oli sattunut. Toivottavasti ei ole vakavaa ja paranee pian. Muuten kaikki oli ollut ihan hyvin.
Launataina Karrin päiväpeite tuli paljon valmiimmaksi - voisko sanoa, että 'harjaan'.
Seuraavalla kerralla saan asettaa vanut ja vuoren paikalleen ja neulata hakaneuloilla kiinni, jotta voin sitten alkaa tikkaamaan sitä. Siinä kesä sitten meneekin rattoisasti. Toivottavasti sää sallii parveketyöskentelyä.
Siihen liittyen hankin kaksi lankarullaa, Käden taidot, Antiikki ja taide -mesulta.
Messulle lähtiessäni katsoin kotona Linja-auton aikataulu-vihosta, että l-auto nro 6 lähtisi Vaalasta klo 9.40 ja lähdin pysäkille, niin että olin ennen varttia vaille 10 siellä. Siellä luki aikataulussa kuitenkin, että Vaalasta lähti l-auto klo 9.15 ja seuraava lähtee 10.05. Harmitti, kun oli eri ajat! Pysäkin aikataulussa luki kuitenkin, että l-auto ei mene Kauppatoria pidemmälle ja ajattelin, että jos vihossa oleva aika olisi myös voimassa. Odotin 9.50 asti ja lähdin sitten Hippoksentietä Jäähallin pysäkille. Juuri ennen kuin ehdin pysäkille ajoi kaksi l-autoa peräkkäin nenäni edestä - ja seuraavat lähti sitten ½ tunnin päästä! Nyt harmitti vielä enemmän, kun en enää ehtisi takasin nro 6-auton pysäkille siihen 10.05 autolle. Istuin hetken ja lähdin kävelemään Uudenmaankatua keskustaan päin. Sitten odotin ja nro 61 tuli Ilpoisista ja vei minut Kauppatorille, missä otin OTTO-maatista rahaa ja menin l-auto nro 100 pysäkille, jossa auto ja sisko jo odottivat.
Messualueen pihalla oli seppäteltta ja teltta missä paistettiin Muurinpohjalettuja, Muikkuja sekä makkaraperunoita. Ostettiin siskon kanssa muikkuja ja mustikka-Tripit.
Mentiin sisälle, ostettiin liput ja katsottiin ensin Antiikki- ja taide- puoli. Vanhoja lelujakin oli näytillä ja siellä oli iso pöytä leikkijunaradoille maisemineen.
Käden taidot -puolella joimme kahvit ja söin mansikka pehmiksen. Näyttelyssä ei ollut mitään järisyttävää uutista. Tutuksi tulleita näytteilleasettajia oli eikä ollut tungosta. Kävelimme kaikki käytävät ja sain ostettua tikkaukseen kaksi rullaa tumman sinistä merseroitua puuvillalankaa. Kutomiseen ja virkkaamiseen tarkoitettuja lankoja on kehitetty kaikella lailla karvaisiksi, palloisiksi ja helmiversioiksi. Värejä on sekotettu keskenään ja paksuudet ovat aika paisuneita. Paksuudet puikoissa ja virkkuukoukissa on sitten tietenkin kanssa kasvaneet. Puikkojen ja koukkujen suosikkimateriaali tuntuu nyt olevan bambu. Käsityöopettajakin kehuu niitä. Hän sanoo että ovat paitsi kevyet myös sopivan liukkaat.
Lauantaina Mintti ja Nöpö olivat hoidossa Mariannella ja Karilla. Ulkoilu oli ollut Mariannen mielestä vähän jännittävää. Muuten oli mennyt oikein hyvin. Hain heidät n. 18 -aikaan ja nukuimme kolmistaan, kun Maxie oli Kaijan ja Niilon luona yökylässä.
Kaija oli kaatunut nenälleen aivan ennen kuin hain Maxien sieltä. Silmälasit naarmuuntuivat vähän ja polveenkin oli sattunut. Toivottavasti ei ole vakavaa ja paranee pian. Muuten kaikki oli ollut ihan hyvin.
Tunnisteet:
käsityöt
19.3.09
Koiraulkoilua ja siivousta
Ystävämme Jaana ja Mittelinsä Elli kävi viime viikonloppuna Ellin kasvattajan, Paulan, luona 'näytillä'. Elli on sijoitusnarttu, kuten Minttikin. Paula moitti Elliä lihavaksi ja käski vähentää ruokaa ja lisätä liikuntaa.
Nyt Ellille saa antaa vain ½dl kuivamuonaa 2 krt/vrk. Liikunnan kanssa olemme me saaneet olla auttamassa. Mintti olis lisäkilojen tarpeessa. Hänen painonsa on alakantissa, mutta koska on energinen ja iloinen se ei liene suuri ongelma. Me käymme 'näytillä' touko- kesäkuussa.
Ellin ja Mintin sijoitusero on siinä, että Elli on muotovalion jälkeläinen ja pitäis niittää palkintoja ja kunniaa näyttelykehässä. Mintti taas on ns jalostusnarttu, eli hänen ei tarvitse pärjätä näyttelyssä, mutta hänen mielellään hänen pitäis tuottaa hyviä pentuja! Elliltäkin toivotaan parit pentueet. On siinä koirilla elämäntehtävät!
Jaana on vasta muuttanut Turkuun Salosta, joten paikat eivät ole oikein tuttuja. Jaana on tulostanut luettelon Turun koira-aidoista ja niitä olemme käyneet porukalla katsastamassa.
Tänään käymme myös jossain, kunhan saamme ensin kahvit juotua!
Eilen illalla puraisi siivouskärpänen, mutta en jaksanut silloin tarttua toimeen. Hyvin suunniteltu on kuitenkin puoleksi tehty, joten suunnittelin makuuhuoneen järjestyksen uudestaan. Nyt olen vienyt parvekkeelle matot ja petivaatteet pois tieltä ja tuulettumaan. Otan ensin imurin ja sitten Jaana ja Elli ovat varmaan täällä joten itse järjestäminen jää iltapäiväksi. Tuntuu kuin ompeluhepuli olis tulossa!
Nyt Ellille saa antaa vain ½dl kuivamuonaa 2 krt/vrk. Liikunnan kanssa olemme me saaneet olla auttamassa. Mintti olis lisäkilojen tarpeessa. Hänen painonsa on alakantissa, mutta koska on energinen ja iloinen se ei liene suuri ongelma. Me käymme 'näytillä' touko- kesäkuussa.
Ellin ja Mintin sijoitusero on siinä, että Elli on muotovalion jälkeläinen ja pitäis niittää palkintoja ja kunniaa näyttelykehässä. Mintti taas on ns jalostusnarttu, eli hänen ei tarvitse pärjätä näyttelyssä, mutta hänen mielellään hänen pitäis tuottaa hyviä pentuja! Elliltäkin toivotaan parit pentueet. On siinä koirilla elämäntehtävät!
Jaana on vasta muuttanut Turkuun Salosta, joten paikat eivät ole oikein tuttuja. Jaana on tulostanut luettelon Turun koira-aidoista ja niitä olemme käyneet porukalla katsastamassa.
Tänään käymme myös jossain, kunhan saamme ensin kahvit juotua!
Eilen illalla puraisi siivouskärpänen, mutta en jaksanut silloin tarttua toimeen. Hyvin suunniteltu on kuitenkin puoleksi tehty, joten suunnittelin makuuhuoneen järjestyksen uudestaan. Nyt olen vienyt parvekkeelle matot ja petivaatteet pois tieltä ja tuulettumaan. Otan ensin imurin ja sitten Jaana ja Elli ovat varmaan täällä joten itse järjestäminen jää iltapäiväksi. Tuntuu kuin ompeluhepuli olis tulossa!
16.3.09
Kahvipussihepuli jatkuu...
Eilen äiti kertoi, että oikean jalan nilkassa on niin kova särky, että hän heräsi kahdelta yöllä siihen. Sitä on jatkunut koko päivän. Särky ei ole jatkuvaa, vaan tuntuu ajoittain. Hän sanoi, että tulee mieleen 'synnytyspoltot'.
Tänä aamuna hän soitti ja kertoi, että on niin paha olla, että hänen on päästävä heti lääkärille.
Minä sanoin, että kun tilanne on niin paha niin tilataan kyllä ambulanssi. Ihan jotta ottavat tosissaan. Jos sinne menee omin jaloin odotutetaan pitkään ja joutuu olemaan vaikka minkä bakteerihyökkäysten kohteena ja hoito on kosmeettista.
Kysyin onko äiti ottanut lääkkeensä ja hän oli juuri ottanut. Sovimme sitten, että hän odottaa tunti niiden vaikutusta ja sitten katsotaan tilanne uudelleen. Puolen tunnin päästä hän soitti ja kertoi että alkaa helpottaa. Käyn mittaamassa verenpaineen.
Olen leikannut ja taitellut kahvipussisuikaleita neljää ja vähän päälle koria varten. Hidasta hommaa se on. Olen luvannut tehdä neljä koria Folhälsan:lle ja haluan kuitenkin itsellenikin jokusen muistoksi ja Kirstille yksi reppu, koska toi valmiiksi leikattuja ja taiteltuja pusseja.
Paraisten, Quidi Minan mallin mukainen villatakkikin on tekeillä. Tämä 'hepuli' hidastaa nyt sen valmistumista. On vaikeaa kun täytyy tehdä valintoja, mutta kun tuli luvattua niin lupaus on pidettävä.
Kun tämä urakka on tehty en katsokaan kahvipusseja (päältäpäin)vähään aikaan, vien kaikki heti Anjalle!
Edellisestä asuinpaikasta, Majakkarannasta, jäi ystävä Jaana ja hänen Elli koiransa.
Elli on Mittelspitz, kuten minunkin koirat ja sijoituskoira. Tämä sijoittaja on tarkka kasvatistaan ja Jaanan täytyy välillä käydä näyttämässä Elliä siellä. Aikaisemmin Paula-sijoittaja oli moittinut Jaanaa Ellin lihomisesta ja pannut syyn Ellin jalkojen virheasennosta sen syyksi. Nyt oli tullut kovat ohjeet. ½dl kuivamuonaa aamuin illoin, eikä yhtään mitään muuta saa syöttää ja vapaata liikuntaa pitää lisätä. Sovimme, että Jaana tulee tänne Vasaramäen alueelle ulkoiluttamaan Elliä minun koirien kanssa. Täällä ne voi päästää valvotusti vapaaksi vähäksi ajaksi. Lisäksi täällä on yksi alue joka viettää sopivasti, niin tulee vähän vastusta ja koirapuisto ylioppilaskylässä on pienen matkan päässä.
Tänä aamuna hän soitti ja kertoi, että on niin paha olla, että hänen on päästävä heti lääkärille.
Minä sanoin, että kun tilanne on niin paha niin tilataan kyllä ambulanssi. Ihan jotta ottavat tosissaan. Jos sinne menee omin jaloin odotutetaan pitkään ja joutuu olemaan vaikka minkä bakteerihyökkäysten kohteena ja hoito on kosmeettista.
Kysyin onko äiti ottanut lääkkeensä ja hän oli juuri ottanut. Sovimme sitten, että hän odottaa tunti niiden vaikutusta ja sitten katsotaan tilanne uudelleen. Puolen tunnin päästä hän soitti ja kertoi että alkaa helpottaa. Käyn mittaamassa verenpaineen.
Olen leikannut ja taitellut kahvipussisuikaleita neljää ja vähän päälle koria varten. Hidasta hommaa se on. Olen luvannut tehdä neljä koria Folhälsan:lle ja haluan kuitenkin itsellenikin jokusen muistoksi ja Kirstille yksi reppu, koska toi valmiiksi leikattuja ja taiteltuja pusseja.
Paraisten, Quidi Minan mallin mukainen villatakkikin on tekeillä. Tämä 'hepuli' hidastaa nyt sen valmistumista. On vaikeaa kun täytyy tehdä valintoja, mutta kun tuli luvattua niin lupaus on pidettävä.
Kun tämä urakka on tehty en katsokaan kahvipusseja (päältäpäin)vähään aikaan, vien kaikki heti Anjalle!
Edellisestä asuinpaikasta, Majakkarannasta, jäi ystävä Jaana ja hänen Elli koiransa.
Elli on Mittelspitz, kuten minunkin koirat ja sijoituskoira. Tämä sijoittaja on tarkka kasvatistaan ja Jaanan täytyy välillä käydä näyttämässä Elliä siellä. Aikaisemmin Paula-sijoittaja oli moittinut Jaanaa Ellin lihomisesta ja pannut syyn Ellin jalkojen virheasennosta sen syyksi. Nyt oli tullut kovat ohjeet. ½dl kuivamuonaa aamuin illoin, eikä yhtään mitään muuta saa syöttää ja vapaata liikuntaa pitää lisätä. Sovimme, että Jaana tulee tänne Vasaramäen alueelle ulkoiluttamaan Elliä minun koirien kanssa. Täällä ne voi päästää valvotusti vapaaksi vähäksi ajaksi. Lisäksi täällä on yksi alue joka viettää sopivasti, niin tulee vähän vastusta ja koirapuisto ylioppilaskylässä on pienen matkan päässä.
Tunnisteet:
Harrastukset,
KOIRAT,
Äiti
14.3.09
Loskakeli
Alkuviikosta oli vielä hankikelejä, mutta tänään olemme täällä Turussa kahlanneet loskassa. Se on kyllä kevään merkki ja sillä mielellä sen kestää. Liukas häviää aika nopeaan, kun vain ei tulis pakkasta välillä. Voihan sitäkin vielä tulla.
Tänään tihkusi ensin vettä ja iltapäivällä pisarat olivat vähän isompia ja vähän enemmän lumensekaisia. Huomiseksi on luvattu neljä astetta lämmintä, joten märkää riittää. Ajattelen silloin keväänvihreitä ajatuksia. On se ihme, kun talven jälkeen luonto herää ja alkaa näkyä ruohoa, lehtiä puissa ja kaikenlaisia kukkia.
Kävin muuten rautatieasemalla junalippuni kanssa. Kerroin, että matka peruuntui ja kysyin mitä tehdä lipulle. Setä luukun takana otti liput, pisti ne koneeseensa, paineli muutamaa kosketinta ja ulos tuli kuitteja. Viimeisin niistä oli hyvityskuitti minulle. Lippujen hinta palautuu samalle tilille mistä ne on maksettu!
Sitten kävin Euromarketissa ja ostin Kloriittia ja koiranruokaa ja kotiin tultuani pesin koko WC:n perusteellisesti - ensimmäisen kerran muuton jälkeen. Kyllä se olikin likainen. Nyt on tosi puhdas - vähän aikaa.
Tänään tihkusi ensin vettä ja iltapäivällä pisarat olivat vähän isompia ja vähän enemmän lumensekaisia. Huomiseksi on luvattu neljä astetta lämmintä, joten märkää riittää. Ajattelen silloin keväänvihreitä ajatuksia. On se ihme, kun talven jälkeen luonto herää ja alkaa näkyä ruohoa, lehtiä puissa ja kaikenlaisia kukkia.
Kävin muuten rautatieasemalla junalippuni kanssa. Kerroin, että matka peruuntui ja kysyin mitä tehdä lipulle. Setä luukun takana otti liput, pisti ne koneeseensa, paineli muutamaa kosketinta ja ulos tuli kuitteja. Viimeisin niistä oli hyvityskuitti minulle. Lippujen hinta palautuu samalle tilille mistä ne on maksettu!
Sitten kävin Euromarketissa ja ostin Kloriittia ja koiranruokaa ja kotiin tultuani pesin koko WC:n perusteellisesti - ensimmäisen kerran muuton jälkeen. Kyllä se olikin likainen. Nyt on tosi puhdas - vähän aikaa.
Tunnisteet:
Elämää
13.3.09
Lapset, leipäkone
Tänään on Ernon nimipäivä ja nuoremman tyttäreni Pirjon syntymäpäivä.
En ollenkaan tiedä milloin Ernon nimi on liitetty almanakkaan, vai onko ollut siellä aina, mutta tänään 13.3. sattui perjantaihin, kuten silloin kun Pirjo syntyi.
Silloin syntyi minulle toinen toivetyttö! Toki esikoinenkin oli poikana toivelapsi.
Nämä ihanat toivelapseni olen huonosti hoitanut, mutta rakastanut kyllä - haluaisin sanoa, että enemmän kuin äiti voi lapsiaan rakastaa, mutta siihen minulla ei liene inhimillistä oikeutta! Yksityiskohtiin en mene näillä eväillä vielä.
Olen tilannut HobbyHallista leipäkoneen ja hain sen postista tiistaina.
Tänään pesin osat ja otin käyttöön. Tuli lämmintä, ihanaa tuoretta leipää. Tein heti kaksi peräkkäin. Kummastakaan en saanut ihan perusreseptien mukaisia, kun piti kokeilla oman maun mukaista. Kaupan 'minun hintaiset' leivät ovat alkaneet maistumaan niin samoilta, joka sortti. Kalliimmissa on vähän parempaa makuvaihtelua - mutta se hinta!
Olen siis tyytyväinen koneeseeni...
En ollenkaan tiedä milloin Ernon nimi on liitetty almanakkaan, vai onko ollut siellä aina, mutta tänään 13.3. sattui perjantaihin, kuten silloin kun Pirjo syntyi.
Silloin syntyi minulle toinen toivetyttö! Toki esikoinenkin oli poikana toivelapsi.
Nämä ihanat toivelapseni olen huonosti hoitanut, mutta rakastanut kyllä - haluaisin sanoa, että enemmän kuin äiti voi lapsiaan rakastaa, mutta siihen minulla ei liene inhimillistä oikeutta! Yksityiskohtiin en mene näillä eväillä vielä.
Olen tilannut HobbyHallista leipäkoneen ja hain sen postista tiistaina.
Tänään pesin osat ja otin käyttöön. Tuli lämmintä, ihanaa tuoretta leipää. Tein heti kaksi peräkkäin. Kummastakaan en saanut ihan perusreseptien mukaisia, kun piti kokeilla oman maun mukaista. Kaupan 'minun hintaiset' leivät ovat alkaneet maistumaan niin samoilta, joka sortti. Kalliimmissa on vähän parempaa makuvaihtelua - mutta se hinta!
Olen siis tyytyväinen koneeseeni...
11.3.09
Adrenaliinista SISUA
Annika koki aiheelliseksi huomauttaa, tekstarissa, että toisin Nöpön matka-boxin, sopimus-, rekisteri- ja muut paperit, kun sunnuntaina tuon Nöpön Helsingin rautatieasemalle!
Minulla nosti adrenaliini sillä hetkellä sisua pintaan! Minkälaisena ihmisenä hän pitää minua?!! Totta kai olin aikonut viedä Nöpön boxissaan ja olin jo ottanut paperit esille. Tuon tekstarin takia tarkastin paperit ja totesin, että siinä on meidän 14.2.09 kummankin allekirjoittama osamaksusopimus ja Nöpön rekisteritodistus ja eläinlääkäripaperit. Kävin ostamassa junaliput jäykin askelin. Kotona mietin ja tuntui, että en tee oikein jos vien Nöpön Helsinkiin.
Päätin soittaa kasvattajalle ja kysyä neuvoa. Jo se että juttelee jonkun kanssa avaa näköaloja. Oli hyvä, että soitin. Hän oli sitä mieltä, että Nöpölle ei ole hyväksi muuttaa takasin, kun hän on jo osoittanut viihtymistä meillä ja tulee hyvin toimeen Mintin ja Maxien kanssa. Sovittiin, että kirjoitan Annikalle mahdollisimman kohteliaan kirjeen (jonka Pia sitten tarkastaa) ja kerron, että en vie Nöpöä hänelle ja pyydän saada maksaa hänen lähettämät rahat takaisin.
Kuten arvattiin, minulla oli liikaa turhia tunteita kirjeessä ja Pia aikoi muokata sitä asialliseksi. Sitten Pia soittikin ja kertoi, että Annika oli soittanut hänelle ja kysynyt, että voiko hän käydä katsomassa Nöpöä meillä! Pia oli kieltänyt ihan sen takia, kun Annika on vielä niin tunteilla kiinni Nöpössä. Vuoden päästä ehkä, olisi sopivampi. Minä sain ohjeen maksaa rahat takasin ja alkaa olemaan jämäkämpi. Ei tarvitse selostaa oloja eikä tarvitse lähetellä kuvia tai videoita. Pia vahvisti vielä sen,. että minun on tajuttava, että niin kauan kun seuraan maksusopimusta, niin Nöpö on jo minun -eikä kukaan voi sitä kyseenalaistaa.
EN SIIS VIE NÖPÖÄ HELSINKIIN SUNNUNTAINA !
Minulla nosti adrenaliini sillä hetkellä sisua pintaan! Minkälaisena ihmisenä hän pitää minua?!! Totta kai olin aikonut viedä Nöpön boxissaan ja olin jo ottanut paperit esille. Tuon tekstarin takia tarkastin paperit ja totesin, että siinä on meidän 14.2.09 kummankin allekirjoittama osamaksusopimus ja Nöpön rekisteritodistus ja eläinlääkäripaperit. Kävin ostamassa junaliput jäykin askelin. Kotona mietin ja tuntui, että en tee oikein jos vien Nöpön Helsinkiin.
Päätin soittaa kasvattajalle ja kysyä neuvoa. Jo se että juttelee jonkun kanssa avaa näköaloja. Oli hyvä, että soitin. Hän oli sitä mieltä, että Nöpölle ei ole hyväksi muuttaa takasin, kun hän on jo osoittanut viihtymistä meillä ja tulee hyvin toimeen Mintin ja Maxien kanssa. Sovittiin, että kirjoitan Annikalle mahdollisimman kohteliaan kirjeen (jonka Pia sitten tarkastaa) ja kerron, että en vie Nöpöä hänelle ja pyydän saada maksaa hänen lähettämät rahat takaisin.
Kuten arvattiin, minulla oli liikaa turhia tunteita kirjeessä ja Pia aikoi muokata sitä asialliseksi. Sitten Pia soittikin ja kertoi, että Annika oli soittanut hänelle ja kysynyt, että voiko hän käydä katsomassa Nöpöä meillä! Pia oli kieltänyt ihan sen takia, kun Annika on vielä niin tunteilla kiinni Nöpössä. Vuoden päästä ehkä, olisi sopivampi. Minä sain ohjeen maksaa rahat takasin ja alkaa olemaan jämäkämpi. Ei tarvitse selostaa oloja eikä tarvitse lähetellä kuvia tai videoita. Pia vahvisti vielä sen,. että minun on tajuttava, että niin kauan kun seuraan maksusopimusta, niin Nöpö on jo minun -eikä kukaan voi sitä kyseenalaistaa.
EN SIIS VIE NÖPÖÄ HELSINKIIN SUNNUNTAINA !
Tunnisteet:
KOIRAT
10.3.09
MOKA
Mokasin maanantaina niin, että menetin Nöpön!
Lähetin Annikalle Mintin synttäristä kuvia ja Annikalle tuli pakkomielle Nöpön takaisinsaamisesta!
Kun en ole mikään 'taistelija ihminen' ja ymmärrän mitä 'tosi ikävä' on, enkä lisäksi halua aiheuttaa toisen ihmisen masentumista, kuten Annika mainitsi - niin suostuin purkamaan kaupan ehdolla, että Annika maksaa takaisin kaikki maksut, joita olen Nöpöstä maksanut ja vielä matkat hakemisesta ja viemisestä. Eilen Annika laittoi rahat tililleni ja tänään käyn ostamassa lipun sunnuntain junaan ja Nöpöstä tulee uudestaan 'Köpö'.
Lähetin Annikalle Mintin synttäristä kuvia ja Annikalle tuli pakkomielle Nöpön takaisinsaamisesta!
Kun en ole mikään 'taistelija ihminen' ja ymmärrän mitä 'tosi ikävä' on, enkä lisäksi halua aiheuttaa toisen ihmisen masentumista, kuten Annika mainitsi - niin suostuin purkamaan kaupan ehdolla, että Annika maksaa takaisin kaikki maksut, joita olen Nöpöstä maksanut ja vielä matkat hakemisesta ja viemisestä. Eilen Annika laittoi rahat tililleni ja tänään käyn ostamassa lipun sunnuntain junaan ja Nöpöstä tulee uudestaan 'Köpö'.
9.3.09
Mintti juhlii
Ensimmäisessä kuvassa Mintti poseeraa lahjojensa päällä ja vieressä. Vieraina oli Mintin harras ihailija Niilo (Portugalin podengo, joka jostain syystä ei osunut samaan kuvaan) ja emäntänsä Kaija (Maxien kummitäti).
Lisäksi Mintti oli kutsunut kummitätinsä Mariannen.
Mariannen kundikaveri julistettiin Nöpön kummisedäksi, koska hän tulee erittäin hyvin toimeen kaikkien koirien kanssa, mutta ottaa nyt Nöpön erikoiskaverikseen.
7.3.09
Mintti 1 v.
Mintti pieni aloitti siis toista elinvuottaan elinvoimaa pursuen.
Hän kutsui synttärikutsuilleen kummitätinsä Mariannen, joka toi lahjaksi kolme kpl koirille tarkoitettua palloa (joilla oli todella kiva leikkiä) ja laadukasta koiranruokaa. Toinen arvovieras oli harras ihailijansa 'Niilo'-uroskoira (pieni Portugalin Podengo), joka toi lahjaksi punaisen, koirankuvilla koristetun, makuualustan. Aivan ihana, Mintin mielestä.
Mariannen ystävä Kari, joka toimii Nöpön kummisetänä, pääsi myös juhlaan, kuten myös 'Niilon' emäntä Kaija. Maxie ja Nöpö olivat tietenkin myös juhlinnassa läsnä.
Koirille tarjoiltiin karitsariisilaatikkoa, joka maistui kaikille. Ihmisille oli tarkoitus tarjoilla TomaattiMozzarellapiirakkaa punaviinin kera, mutta piirakka putosi lattiaan ja lasinen vuoka särkyi pieniksi siruiksi, jotka saastuttivat piirakan, joka siksi joutui roskiin!
Minä hypin ensin tasajalkaa ja avasin siivouksen jälkeen suklaalevyn, josta sain lisäenergiaa toisen kakun tekoon! Onneksi koirat olivat juuri silloin makuuhuoneessa päivälevolla, niin eivät loukanneet itsensä siruihin. Punaviini ei sopinut kermakakkuun, joten skoolattiin juhlakalua Kirsikkaliköörillä. Juhlat sujuivat hillitysti ja kuvia räpsittiin. Ne näkyvät jossain muussa yhteydessä.
Hän kutsui synttärikutsuilleen kummitätinsä Mariannen, joka toi lahjaksi kolme kpl koirille tarkoitettua palloa (joilla oli todella kiva leikkiä) ja laadukasta koiranruokaa. Toinen arvovieras oli harras ihailijansa 'Niilo'-uroskoira (pieni Portugalin Podengo), joka toi lahjaksi punaisen, koirankuvilla koristetun, makuualustan. Aivan ihana, Mintin mielestä.
Mariannen ystävä Kari, joka toimii Nöpön kummisetänä, pääsi myös juhlaan, kuten myös 'Niilon' emäntä Kaija. Maxie ja Nöpö olivat tietenkin myös juhlinnassa läsnä.
Koirille tarjoiltiin karitsariisilaatikkoa, joka maistui kaikille. Ihmisille oli tarkoitus tarjoilla TomaattiMozzarellapiirakkaa punaviinin kera, mutta piirakka putosi lattiaan ja lasinen vuoka särkyi pieniksi siruiksi, jotka saastuttivat piirakan, joka siksi joutui roskiin!
Minä hypin ensin tasajalkaa ja avasin siivouksen jälkeen suklaalevyn, josta sain lisäenergiaa toisen kakun tekoon! Onneksi koirat olivat juuri silloin makuuhuoneessa päivälevolla, niin eivät loukanneet itsensä siruihin. Punaviini ei sopinut kermakakkuun, joten skoolattiin juhlakalua Kirsikkaliköörillä. Juhlat sujuivat hillitysti ja kuvia räpsittiin. Ne näkyvät jossain muussa yhteydessä.
Tunnisteet:
KOIRAT
6.3.09
Tunnustus
TARJUSKA lahjoitti minulle tällaisen ihanan tunnustuksen. Hän kommentoi:
- "Kristinalle, joka on vähän uudempi tuttavuuteeni. Hän jaksaa tsempata joka päivä minun blogiani".
Jaan tämän tunnustuksen Tarjuskan ystävien:
- Katjan kanssa, joka on uskollisesti jaksanut roikkua Tarjuskan blogissa oikeastaan alusta lähtien eli lähes kolme vuotta. JA
- Inkataikan kanssa, josta on tullut myös innokas kommetoija ja kävijä Tarjuskan blogissa.
KIITOS Tarjuska TUNNUSTUKSESTA!
Haluaisin kyllä jakaa tämän tunnustuksen jollekin, mutta olen vielä niin uusi bloggaaja, että en ole saanut hankittua kävijöitä blogiini.
Aloitin tätä bloggaamista oikeastaan ikäänkuin puhekumppanin sijaiseksi, koska olen vähän solmussa itseni kanssa.
Hyvin harvalle olen kertonut tästä ja sitä paitsi koneeni on hidas ja on työlästä tehdä vaativampia juttuja, kun toiminnan (jopa ohjeiden) toteuttamisen odottaminen tuntuu työläältä. Tänä vuonna ei ole varaa uudistaa koneistoa - täytyy toimia näillä eväillä.
- "Kristinalle, joka on vähän uudempi tuttavuuteeni. Hän jaksaa tsempata joka päivä minun blogiani".
Jaan tämän tunnustuksen Tarjuskan ystävien:
- Katjan kanssa, joka on uskollisesti jaksanut roikkua Tarjuskan blogissa oikeastaan alusta lähtien eli lähes kolme vuotta. JA
- Inkataikan kanssa, josta on tullut myös innokas kommetoija ja kävijä Tarjuskan blogissa.
KIITOS Tarjuska TUNNUSTUKSESTA!
Haluaisin kyllä jakaa tämän tunnustuksen jollekin, mutta olen vielä niin uusi bloggaaja, että en ole saanut hankittua kävijöitä blogiini.
Aloitin tätä bloggaamista oikeastaan ikäänkuin puhekumppanin sijaiseksi, koska olen vähän solmussa itseni kanssa.
Hyvin harvalle olen kertonut tästä ja sitä paitsi koneeni on hidas ja on työlästä tehdä vaativampia juttuja, kun toiminnan (jopa ohjeiden) toteuttamisen odottaminen tuntuu työläältä. Tänä vuonna ei ole varaa uudistaa koneistoa - täytyy toimia näillä eväillä.
Tunnisteet:
Harrastukset
Haaste, isovanhempain ja Syntymäpäivät
Nyt tulee pitkä tarina, kun on ollut niin tiivistä 'hepulointia', että en ole malttanut käydä tietsikalla koko eilisen päivän aikana!
Aloitetaan haasteella, johon juuri vastasin.
Jatkan sitten tämän päivän 'isovanhempain päivällä' ja lopuksi vielä Mintin 1 -vuotis syntymäpäivän juhlistamisella.
Haaste sinulle!
Näin haasteen Kaarinan 'Maailmalla Marylandissa - kotona Suomessa' -blogissa, jota seuraan aika säännöllisesti (osoite on http://kaarina.blogsome.com/2009/03/04/saisiko-olla-postia-minulta/). Halusin mukaan vaikka en oikein osaakaan näitä blogijuttuja.
Haaste on seuraavanlainen:
Ensimmäiset viisi (5) ihmistä, jotka kommentoivat, saavat jotakin tekemääni (jos sitä haluavat). Minun valintani. Sinulle.
Tarjouksessa on muutamia sääntöjä ja rajoituksia:
* Ei ole takuita siitä, että pidät tekemästäni.
* Tekemäni juttu on vain sinua varten.
* Teen ja lähetän sen tämän vuoden aikana.
* Sinulla ei ole aavistustakaan, mitä se voisi olla.
Se voi olla tarina, se voi olla runo. Voin piirtää tai maalata jotain ja lähettää sen sinulle. Tai sitten jotain muuta - Kuka tietää? Et ainakaan sinä!
* Säilytän itselläni oikeuden tehdä jotain hyvinkin omituista.
Haaste?
Haaste on se, että sinunkin täytyy laittaa tämä blogiisi.
Kaikki me osaamme tehdä jotain! Lähdetkö mukaan?
Isovanhempain päivää vietettiin tänään Mynämäellä, Otsolan päiväkodissa. Päiväkodissa toimivat ryhmät: Karhuset ja Ilvekset.
Minut oli kutsunut tyttäreni poika Niko Karhuset -ryhmään, oikein hienolla karhunkuva -kutsukortilla. Tyttäreni oli piirtänyt hyvin selkeän kartan, jonka avulla oli helppo löytää päiväkoti.
Lähdin Turusta klo 08:50 linja-autolla ja tulin perille juuri sopivasti alkuun. Niko ilahtui ja juoksi heti syliin.
Lapset esittivät kivoja talvisia lauluja lumihiutaleista, kelkkamäistä ja lumiukoista (aika pitkiäkin - ja muistivat sanat) ja lausuivat vielä jutun apinasta, joka putosi puusta poliisin taskuun. Poliisi luuli sitä banaaniksi ja purasi siitä palasen!
Sitten juotiin mehua ja kahvia ja syötiin hirmuhyvää mustikkapiirakkaa. Sain lukea Nikolle pari hänen lemppari kirjaa ja pelattiin vielä Afrikan tähteä Jeren ja Venlan kanssa. Kun lapset alkoivat syömään hyvästelin ja lähdin viimeisenä isovanhempana. Linja-auto Uudestakaupungista - Turkuun seisoi sopivasti Matkahuollon edessä ja pääsin sujuvasti kotiin. Lähdin sitten koirien kanssa äidin luo, pelaamaan pari Casinoa ja kertomaan terveisiä.
Vuosi sitten, eli 5 pvä maaliskuuta 2008, syntyi Maxien äidille kolme pentua. Yksi 'poika' ja kaksi 'tyttöä'.
Poika (UTOPIA) painoi 180 gr ja isompi tytöistä (UNIKKO) painoi 190 gr. Pienenpi tyttö (UNIIKKI), painoi vain 75 gr! Isommat pennut ovat molemmat musta-valko kirjavia ja pienen pieni oli aivan valkoinen. Tämän pienen tytön kennelnimeksi tuli UNIIKKI, koska hän osoittautui 'selviytyjäksi'. Parissa päivässä hän oli tuplannut painonsa. Lisäruokaa hän sai vain yhden kerran ihan alussa. Eläinlääkäri tutki hänet tarkasti sydänvika mahdollisuuden takia - eikä todennut mitään vikaa.
Minä olin jo Mittelin pennun haussa ja kun kuulin, että Maxielle syntyisi sisaruksia kiinnostuin nimenomaan siitä. Kenneliin syntyi kyllä muillekin koirille valkoisia pentuja, mutta minua kiehtoi ajatus Maxien sisaresta. Värillä ei muuten ole väliä ja oikeastaan olisin toivonut Maxien väristä, eli oranssia, mutta kun sitä väriä ei siihen hätään syntynyt halusin yksivärisen ja se oli sitten valkoinen.
Nyt Mintti -tyttönen täytti eilen sitten yhden vuoden. Hänestä on kasvanut oikea 'keisarinna'. Ylivilkas, mutta kaunis katsella ja herttainen - omalla tavallaan.
- Vahinko, että kaikilla vierailla ei ole mahdollista nähdä hänen herttaisuuttaan, kun hän ei hyväksy kaikkia. Hän on hyvin, hyvin nirso kenelle suo ystävyyttä.
Huomiseksi hän on kutsunut muutaman tuttavan juhlistamaan 1 -vuotis syntymäpäiväänsä - jälkikäteen, kun varsinainen päivä sattui keskelle viikkoa.
Kirjoitan juhlista sitten huomenna...
Aloitetaan haasteella, johon juuri vastasin.
Jatkan sitten tämän päivän 'isovanhempain päivällä' ja lopuksi vielä Mintin 1 -vuotis syntymäpäivän juhlistamisella.
Haaste sinulle!
Näin haasteen Kaarinan 'Maailmalla Marylandissa - kotona Suomessa' -blogissa, jota seuraan aika säännöllisesti (osoite on http://kaarina.blogsome.com/2009/03/04/saisiko-olla-postia-minulta/). Halusin mukaan vaikka en oikein osaakaan näitä blogijuttuja.
Haaste on seuraavanlainen:
Ensimmäiset viisi (5) ihmistä, jotka kommentoivat, saavat jotakin tekemääni (jos sitä haluavat). Minun valintani. Sinulle.
Tarjouksessa on muutamia sääntöjä ja rajoituksia:
* Ei ole takuita siitä, että pidät tekemästäni.
* Tekemäni juttu on vain sinua varten.
* Teen ja lähetän sen tämän vuoden aikana.
* Sinulla ei ole aavistustakaan, mitä se voisi olla.
Se voi olla tarina, se voi olla runo. Voin piirtää tai maalata jotain ja lähettää sen sinulle. Tai sitten jotain muuta - Kuka tietää? Et ainakaan sinä!
* Säilytän itselläni oikeuden tehdä jotain hyvinkin omituista.
Haaste?
Haaste on se, että sinunkin täytyy laittaa tämä blogiisi.
Kaikki me osaamme tehdä jotain! Lähdetkö mukaan?
Isovanhempain päivää vietettiin tänään Mynämäellä, Otsolan päiväkodissa. Päiväkodissa toimivat ryhmät: Karhuset ja Ilvekset.
Minut oli kutsunut tyttäreni poika Niko Karhuset -ryhmään, oikein hienolla karhunkuva -kutsukortilla. Tyttäreni oli piirtänyt hyvin selkeän kartan, jonka avulla oli helppo löytää päiväkoti.
Lähdin Turusta klo 08:50 linja-autolla ja tulin perille juuri sopivasti alkuun. Niko ilahtui ja juoksi heti syliin.
Lapset esittivät kivoja talvisia lauluja lumihiutaleista, kelkkamäistä ja lumiukoista (aika pitkiäkin - ja muistivat sanat) ja lausuivat vielä jutun apinasta, joka putosi puusta poliisin taskuun. Poliisi luuli sitä banaaniksi ja purasi siitä palasen!
Sitten juotiin mehua ja kahvia ja syötiin hirmuhyvää mustikkapiirakkaa. Sain lukea Nikolle pari hänen lemppari kirjaa ja pelattiin vielä Afrikan tähteä Jeren ja Venlan kanssa. Kun lapset alkoivat syömään hyvästelin ja lähdin viimeisenä isovanhempana. Linja-auto Uudestakaupungista - Turkuun seisoi sopivasti Matkahuollon edessä ja pääsin sujuvasti kotiin. Lähdin sitten koirien kanssa äidin luo, pelaamaan pari Casinoa ja kertomaan terveisiä.
Vuosi sitten, eli 5 pvä maaliskuuta 2008, syntyi Maxien äidille kolme pentua. Yksi 'poika' ja kaksi 'tyttöä'.
Poika (UTOPIA) painoi 180 gr ja isompi tytöistä (UNIKKO) painoi 190 gr. Pienenpi tyttö (UNIIKKI), painoi vain 75 gr! Isommat pennut ovat molemmat musta-valko kirjavia ja pienen pieni oli aivan valkoinen. Tämän pienen tytön kennelnimeksi tuli UNIIKKI, koska hän osoittautui 'selviytyjäksi'. Parissa päivässä hän oli tuplannut painonsa. Lisäruokaa hän sai vain yhden kerran ihan alussa. Eläinlääkäri tutki hänet tarkasti sydänvika mahdollisuuden takia - eikä todennut mitään vikaa.
Minä olin jo Mittelin pennun haussa ja kun kuulin, että Maxielle syntyisi sisaruksia kiinnostuin nimenomaan siitä. Kenneliin syntyi kyllä muillekin koirille valkoisia pentuja, mutta minua kiehtoi ajatus Maxien sisaresta. Värillä ei muuten ole väliä ja oikeastaan olisin toivonut Maxien väristä, eli oranssia, mutta kun sitä väriä ei siihen hätään syntynyt halusin yksivärisen ja se oli sitten valkoinen.
Nyt Mintti -tyttönen täytti eilen sitten yhden vuoden. Hänestä on kasvanut oikea 'keisarinna'. Ylivilkas, mutta kaunis katsella ja herttainen - omalla tavallaan.
- Vahinko, että kaikilla vierailla ei ole mahdollista nähdä hänen herttaisuuttaan, kun hän ei hyväksy kaikkia. Hän on hyvin, hyvin nirso kenelle suo ystävyyttä.
Huomiseksi hän on kutsunut muutaman tuttavan juhlistamaan 1 -vuotis syntymäpäiväänsä - jälkikäteen, kun varsinainen päivä sattui keskelle viikkoa.
Kirjoitan juhlista sitten huomenna...
Tunnisteet:
Haaste,
KOIRAT,
LAPSENLAPSI
3.3.09
kahvipussi'hepuli'
Tällä hetkellä on vireillä kahvipussi'hepuli'.
Se vaatii vähemmän tilaa kuin ompeleminen ja täytyy elää läpi, kun se nyt kerran valtaa mielen. Eilen pääsin kokoamisessa 'ällänpäälle'. Se ei tapahdukaan ihan noin vaan, vaan vaatii suunnittelua ja jonkin verran tietoa korinpunomisesta. Tein eilen valmistamisistani palasista kaksi koria ja tänään teen lisää.
Nöpö -koira on lähtenyt hyvin 'sulautumaan' yhteisöömme ja se vapauttaa aikaa.
Käyn harvemmin kirpparilla, mutta viime viikon torstaina pääsin tuttavien kyydissä ja ostin itselleni 0,50 eur kaakaokupin ja sitten sain jonkun keräämiä sopivia kahvipussia 0,01 eur hintaan n. 500 kpl, joten nyt ei tarvii kuin tehdä. Näistä uusista pusseista tulee pienempiä palasia ja 'nätempiä' koreja. Sitten minulla on vielä äidin palvelutalon respan tyttöjen minulle keräämiä 'kultaisia' pusseja. joista luulen että punonnan voi tehdä vinoonkin. Saa nähdä osaanko!
Saa nähdä miten pitkään jaksan...
Se vaatii vähemmän tilaa kuin ompeleminen ja täytyy elää läpi, kun se nyt kerran valtaa mielen. Eilen pääsin kokoamisessa 'ällänpäälle'. Se ei tapahdukaan ihan noin vaan, vaan vaatii suunnittelua ja jonkin verran tietoa korinpunomisesta. Tein eilen valmistamisistani palasista kaksi koria ja tänään teen lisää.
Nöpö -koira on lähtenyt hyvin 'sulautumaan' yhteisöömme ja se vapauttaa aikaa.
Käyn harvemmin kirpparilla, mutta viime viikon torstaina pääsin tuttavien kyydissä ja ostin itselleni 0,50 eur kaakaokupin ja sitten sain jonkun keräämiä sopivia kahvipussia 0,01 eur hintaan n. 500 kpl, joten nyt ei tarvii kuin tehdä. Näistä uusista pusseista tulee pienempiä palasia ja 'nätempiä' koreja. Sitten minulla on vielä äidin palvelutalon respan tyttöjen minulle keräämiä 'kultaisia' pusseja. joista luulen että punonnan voi tehdä vinoonkin. Saa nähdä osaanko!
Saa nähdä miten pitkään jaksan...
Tunnisteet:
käsityöt
1.3.09
Tilkkutyö
Tänään oli sitten taas tilkkutyöryhmä koossa. On se niin rentouttavaa hommaa ja vähän jännittävääkin. Sain päiväpeitteen helmaa hyvään alkuun. Oliskohan n. 15% ommeltu kiinnikin.
Kolme päivää on ollut kurkku vähän kipeä! Eilen alkoi tuntumaan, että voi olla nuhaa tulossa ja tänään tunne on voimistunut.
Aurinko on paistanut ja vähän lunta on tupruttanut. Pakkasta on ollut alle kymmenen astetta ja mielestäni tämä on Turussa talvea parhaimmillaan.
Olen kävellyt iltapäiväauringossa Mintin ja Nöpön kanssa pitkät lenkit. Maxie on yön yli ollut Niilolla hoidossa. Kaija toi Niilon kanssa hänet tänä iltana kotiin.
Kolme päivää on ollut kurkku vähän kipeä! Eilen alkoi tuntumaan, että voi olla nuhaa tulossa ja tänään tunne on voimistunut.
Aurinko on paistanut ja vähän lunta on tupruttanut. Pakkasta on ollut alle kymmenen astetta ja mielestäni tämä on Turussa talvea parhaimmillaan.
Olen kävellyt iltapäiväauringossa Mintin ja Nöpön kanssa pitkät lenkit. Maxie on yön yli ollut Niilolla hoidossa. Kaija toi Niilon kanssa hänet tänä iltana kotiin.
Tunnisteet:
käsityöt
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)