Kaikella on aikansa

... NIIN ON, ja on hyvä että välillä löytyy hyvääkin aikaa!
Itse olen 'rättiväsynyt' ja pitäis olla tehokas: imuroida ja laittaa valoja eteiseen ja makuuhuoneeseen. Vieraspatja ja -vuode odottavat vintille vientiä. Olen aika hukassa! Odotan parempaa aikaa - haluan uskoa että se on tulossa. Pitäisi elää 'tässä ja nyt' ja ajattelen nykyisin - sitten, kun tämä muutto muuttuu asumiseksi.
Suihkussa ja kaupassa kävin ja siinä onkin tekemiseni toistaiseksi, vieraspetivaatteiden kasaamisen, syömisen ja tietokoneen selaamisen lisäksi.
Ilmoittauduin kyllä CRST:n tutkimukseen ja avasin tietsikan siinä toivossa että olisin saanut äidin paperit skannattua, mutta ei vielä onnistunut. Äidin hoito- ja asumistukihakemuksia olis saatava KELAlle ja nyt se on myöhäistä tälle päivälle!
Nyt täytyy ensin viedä odottavat tavarat vinttiin ja peitot ja tyynyt kaappeihin. Katotaan sitten valoja ja imurointia - tai sitten käännetyssä järjestyksessä.
Sivumerkintä: Sisko löysi kesällä 'suuren rakkauden' ja syksy on mennyt jouluun asti onnenhuumassa.
Joulun jälkeen kupla puhkesi: mies joi koko ajan, aamusta iltaan!!!
Sisko sai kuitenkin monta onnellista kuukautta ja asuntonsa kaunistettua!!! Sellaistakin elämä on - vähästä on osattava olla iloinen ja positiivinen puoli asiasta esille, vaikka väkisin!!!

Joulun jälkeen

N.s. välipäivät ovat tarkoitus viettää aika rennosti ja mieltä muokkamalla uuden vuoden vastaanottamiseen. Minulla kuluivat huonekalujen siirtämiseen ja vierasyöpaikkojen luomisee.
Onneksi tuli edes selkeätä säätä, jopa vähän kalpeaa talviaurinkoakin ja pakkasta (0:sta -4 astetta) niin pystyivät lapset ja aikuiset, jotka olivat saaneet uudet luistimet, kohentaa luistelutaitojaan.
Keinojääradalla on ollut kova vilske, kun olen koirineni kävellyt ohi.
Tänä aamuna tulivat Karri perheineen risteilyltä ja Esme oli ratketa riemusta. Esme ei ollut ollenkaan tyytyväinen oloonsa luonani, joka ilmeni Esmen jatkuvaan perheen haikailemiseen ikkunasta. Onneksensa (ja minunkin) Esme jaksoi seurata liikennettä ikkunasta aika pitkiä toveja. Muuten se poukkoili ympäriinsä. Mintti komensi Esmeä haukkumalla ja hyökkäämällä Esmen kuonon edessä. Esme oli kyllä siinä fiksu ettei ärhennellyt, mutta kiusaantui niin silmiinnähden että pelkäsin sen pian suuttuvan, joten Mintti asui kassissansa. Onneksi hän pitää siitä, siis kassissa olemisesta.
Minun ja Esmen välit ei oikein 'synkannyt', kun väsyin kaikkeen haukkumiseen, joten minäkin olin tyytyväinen kun perhe tuli ja vei omansa pois.
Karri toi Esmenhoitopalkaksi Kirsberry Cherry Speciality, 100 cl:aa, jota käytän yömytssyksi.
Anne ja Dan ajoi eilen Vaasasta Turkuun ja Anne kävi täällä ja vaihdoimme joululahjoja. Kävimme yhdessä äidin luona jonne Dan myös tuli. Dan kiinnitti magneetin veitsille ja purkinavaajan seinään. Sitten he lähtivät Cessin ja Kain muuttoavuksi ja minä kävelin ensin kotiin ja sitten koirien kanssa viemään Kaijalle Niilon meille jääneen kassin. Puin heille heijastusliivi, jotka saivat Annelta lahjaksi. Maanpinta on pehmennyt ja on kostea ja koirat likaantuivat niin, että tuli suihkissa käynti kotiin tullessa. Lepäsin sen jälkeen vähän ja tiskasin aamuiset astiat ja nyt menen vielä iltalenkille koirien kanssa ja sitten nukkumaan.

Koiramaisia juttuja

Toisinaan asunto on täynnä koiria. Hoidan mielelläni toistenkin koiria.
Haluan, että koirillani on sekä ihmis-, että koiratuttuja.
Nyt Niilo -koiran (Portugalin Podengo) emäntä on kyläilemässä Porissa, joten Niilo on ollut yön yli meillä.

Olen luvannut hoitaa Esme -koiraa (useaa hyvää rotua), kun perhe lähtee risteilylle Silja yhtiön upouudella 'Galaxy' -aluksella ja se sattui nyt samaan aikaan. Ajattelin, että hoito onnistuu, kun koirat ovat vain osittain samaan aikaan.
Porilaiset tulivat eilen ja olivat yön yli täällä, niin Esme sai tottua meihin.
Niilo oli niin innoissaan Esme -tytöstä, että uni on jäänyt vähäiseksi. Nyt laitoin Niilolle häkin, kun Esme ei tykkää että Niilo koko ajan roikkuu siinä kiinni. Mintti on sylissä tai kantokassissa. Tällä hetkellä on rauhallista, kun Esme on päässyt ensimmäisen paniikin yli siitä että se jätettiin tänne, kun toiset lähtivät. Hän ei varmaan osaa kuvitella minne ja koska tulevat takaisin. Yritän lohduttaa.
Maxie on vähän ymmällään, mutta rauhallinen. Tämä tilanne ei ole hänestä niin paha kuin muutto, kun hän nyt on jo kotiutunut tänne!
Mintin kanssa on jonkin verran vaikeuksia, kun hän on niin pelokas. Samalla hän kyllä on utelias ja tulee kyllä yleensä tutuksi, jos vastaantulija on kärsivällinen ja kestää alkuhaukkumiset ja -murinat. Ihmisiä hänellä on erityisen vaikea sietää! Pennun arkitottelevaisuuskurssin vetäjä analysoi, että hän ei ole saanut kehitettyä luottamussuhdetta minuun. Hän ei ole varma siitä että minä suojelen häntä vaan hän luulee, että hänen on suojeltava sekä itseään, että nminua!
Maxie on sitten arka väistyvällä tavalla. Jos toinen on kovin innokas tutustumaan hän voi mahdollisesti kokeilla haistelemista. Joskus se johtaa tuttavuuteen, melkeinpä useimmiten kuitenkin murinaan tai peräti haukkumiseen. Terrierit ovat Maxien mielestä yleensä aika vastenmielisiä. Maxien ollessa pentu äidin talon portaikossa asui valkoinen Länsiylämaan terrieri, nimeltä Otto. Kun hän tuli vastaan hän haukkui kaikki, niin että keskustelusta ei tullut milloinkaan mitään.
Silloin kun Mintti tuli meille Maxie loukkantui minuun, enkä kylläkään pitänyt Minttiä sylissä varmaan tarpeeksi. Mintti oli sitäpaitsi koko ajan puremassa. Niin hän mielellään tekee vieläkin, sekä minun että Maxien kantapäitä. Kesti jonkin aikaa ennen kun Maxie toipui siitä, että Mintti asuu meillä. Ei hän vieläkään oikein tykkää, mutta sietää jo, kunhan ei lähentele liikaa.

JOULUAATTO

Ja niin Joulu joutui tulemaan lumettomaan pohjolaan. Vaasan seudulla on kuulemma jäljellä vähän lunta toissapäivän lumipyryn jäljiltä. Itäsuomessa on pyryttänyt enemmän, mutta niinhän se aina. Turun talvi on harmaa ja korkeintaan loskainen.
Karri kävi perheineen ja käytiin syömässä Hansan Kiinalaisessa. Käytiin Suklaakaupassa ostamassa Tiinalle lahjaa ja sitten Stockmannin levykaupassa ostamassa Karrille lahja. Lapset joutuivat tyytymään minun valitsemiin lahjoihin.
Cessi, Kai ja Rasmus kävivät tänään tuomassa jännän suklaafonduen, joululahjaksi. Saivat glögiä, piparia, suklaata ja haukkumisia, varsinkin Mintiltä, ja omat lahjansa.
Elisabeth on lentsussa, kuten monet muutkin tuttuni. Itse olen myös aivastellut viikon verran ja ollut väsynyt ja särkyinen, niihin tosin on syytä näin muuttoaikana enemmänkin.
Sain tänään kuitenkin lievän energiapuuskan makuuhuoneen uudelleenjärjestämiseen. Aioin ensin muuttaa järjestys vasta ensi vuonna, mutta kun se täytyy ensin saada kuntoon, että voi sulloa tavaroita sinne jotta sais olohuoneeseen edes alustava järjestys.
Nyt keitän perunoita, lipeäkalaa ja riisipuuroa, syön ja sitten menen koirien kanssa ulos.

Kiitoskakkuja

Tein nuorimmaiselle 'Kiitoskakkuja', kun hän halusi tarjota hoitohenkilöille kakut kiitokseksi hoidosta. Lähden 8:55 junalla Hesaan viemään niitä.
Vein lahjapaketit postiin, jossa informoitiin etteivät ehdi enää tavallisessa postissa perille jouluksi. Sanoin, että "EI HAITTAA!!! Saa ne terpeeksi paketteja aattona, saakoon nämä joulun jälkeen!"
Joulukortit on ostettu ja merkitkin niihin, vaan ei ole riittänyt virtaa kirjoittamiseen. Ostin nyt -,10 euron merkkejä joulumerkkien täydennykseksi. Jos jonkun Uuden Vuoden -kortin sais lähetettyä.
Tein sähköisen joulukortin, jonka lähetän valikoiduille.

Jumprahuiti, sanon minä

Ei tullut nuorimmaiselle Levi retkeä vielä.
Arvot tänään kertoivat että putki millä korjattiin sappitiehyttä on liian iso, joten maanantaina asentavat pienemmän - ja sunnuntaina on lähtöpäivä!
Harmittaa hieman. Toivo on nuorella kuitenkin lujassa. Jospa pääsis sitten lentäen 23.12. Saa nähdä miten käy.
Minuakin todella harmittaa hänen puolestaan...

ERCP

Tähystys on tehty ja kesti 1½ h. Ahtauma on putkitettu.
ALAT -arvo putosi heti 285:een!
Ottivat varmaan koepalojakin samalla. Saa sitten kuulla mitä ne kertovat.

Raahasin Kaijalta yöpöydän kotiin ja olen yrittänyt järjestää makuuhuonetta, niinkuin olen ajatellut, onnistumatta! Kumma kuinka mittasuhteet huonekaluissa eivät tottele minun ajatuksia, että solahtaisivat paikalleen niinkuin ne asetan. Pitäisi näköjään ostaa huonekalut vasta sen jälkeen kun on muuttanut, eikä ottaa mitään vanhoja mukaan! Nyt se saa kuitenkin olla yli vuodenvaihteen näin. Katsotaan sitten ensi vuonna uusin ajatuksin.
Huomenna on lahjat paketoitava ja pakattava lähetystä varten. Toivottavasti perjantaina on aikaa järjestää olohuonetta, ainakin jonkinverran.

RUNO

Kopsaan tähän nuorimmaiseni kirjoittama runo:

Lyhyestä virsi kaunis...

Notta päivää joo
tässäpä näitä tuloksia tuloo

Oli ALAT kolme yks ja kaheksan (318)
Eli tehnyt mahalaskun komean

Koepalakin maksasta taas otettiin
Sitä sitten katseltiin ja tutkittiin

Ei ollut hyljintää, ei
Sappiteiden ahtauma voiton vei

Aamulla tippaa varten piikki kätehen
Siitä saa lääkiä, ku alakaa letkua nielehen

Huomisen operaation nimi on ERCP
Sitä jopa sappitietkin tottelee

Kaikki kun komiasti huomenna menee
Niin jo Levikin sunnuntaina lähenee

Haimaakin huomenna pikkasen sohitaan
Toivoa sopii, nottei se ala siitä murjottamaan

Muuten voipi tulla matkaan mutka pikkuinen
Ja saa Helsinkiin tulla mulle Pukki jouluinen

Hoitaja sanoi toipumisen "erspistä" olevan utuinen
Joillekin kuukausi, toisille vain yksipäiväinen

KUN kaikki nätisti "erspissä" pelittää
Voi lomalla Kittilän hoitajat verikokeet piikittää

Kohta tulee kesäinen potilaskollega kartsalle hakohon
Ja mennään Sarin kans rimpsalle sairaalaa pakohon

Kuten Tuhkimollekin kello todellisuuden palauttaa
Myös Epi takaisin rientää, kun kello kasia kolahtaa

Tätäpä tähän nyt kohta lopettelen ja vaatteet päälle heittelen
Olisi ulkona alasti olo niin viluinen

piis laav änd häpines tu juu ool!!

Erno :o)

JOULUJUHLA

Folkhälsan'lla vietin harrastukseni joulujuhla. Kerhon vetäjä Eva oli sairastunut ja jouduin vastuuseen kerhomme toiminnasta ja valmistettujen tavaroiden myynnistä.
Sain sitten kyllä istuutua Evalle tarkoitetulle paikalle jouluruokapöydässä ja syödä herkullisen jouluaterian kaikkine tykötarpeineen.
Äiti tuli sinne myös ja juhla oli tunnelmallinen Lucia -neidon ja päiväkerholasten esiintymisineen. Laulettiin muutama joululaulu ja kirkkoherra Mullo kertoi puheessaan meille miksi sekä krokotiili että kana syö kiviä. Krokotiili tarvitsee painolasia sukeltaessaan ja kana tarvitsee jauhinkiviä ruoansulatusta varten. Pointti puheessa oli, että me ihmisetkin tarvitsemme (henkisiä) kiviä pystyäksemme sukeltamaan syvälle tapahtumiin ja elämämme asioihin ja sitten kiviä tarvitaan jauhamaan asiat ja tapahtumat sopivaksi ravinnoksi elämämme kasvuun ja kehitykseen! Ihmeellisiä yhteneväisyyksiä maailmassa löytyy. Pieniä joululahjojakin jettin ja minä sain minttusuklaakuulia. Joulupullakahvitkin tarjottiin
Äiti tuli sitten katsomaan asuntoani ja sai joululahjaksi minulta ja Elisabeth'lta pienen pölynimurin. Minä saatoin häntä sitten SAGAan taksilla ja kotiin tullessani kävin kaupassa ja ostin minikinkun.

VALOA

Kattokruunussa ei ollut vikaa, eikä johdoissakaan. Asentajatkin ovat aivan viattomia, koska eivät ole kouluttautuneet sähköpuolen oppilaitoksissa. Ovat vain ihanan avuliaita ihmisiä, joita on hyvä olla maailmassa.
Johtopätkille vaihdettiin paikkoja - ja valo alkoi virtaamaan olohuoneeseeni.
Hienoa kuukauden hämärän jälkeen. Tämän kuukauden aikana on enimmäkseen satanutkin, joten asuminen on tuntunut aika hämärältä. Tosin olen valoisaan aikaan päivästä heilunut paljon muualla, kuten Reelinkikadulla siivoamassa ja SAGA Kaskenpuistossa järjestelmässä. Tänäänkin kävin SAGAn ullakolle viemässä styroxlaatikon ja äidin pirtinpöydän jatkopalan. Kiersin äidin tukankin mutkille.
Koirat ovat olleet aika paljon makuuhuoneessa odottamassa.
Eilen ilma jähtyi sen verran, että maanpinta on huurteessa. Se on mukavampi kuin sateenliukas alusta millä kulkea. Tämä maasto kun on vanhaa merenpohjaa ja mutanen. Ruohoa on kyllä kylvetty ja kasvaakin aika hyvin.
Koirat ovat jo alkaneet saada hetkittäin juoksennella vapaanakin, kun alueet ovat alkaneet tulla tutuksi. Se on heistä hauskaa ja terveellistä sekä mielelle että jäsenille, jotka ovat turhan paljon levossa. En oikein ehdi enkä jaksakaan lenkkeillä enemmän kuin välttämättömät ulkoilut.

Kattokruunu

Joskus otan kuvan kattokruunusta, jonka ostin sisareni Elisabeth'n kanssa, Länsikeskuksen Kodin Anttilasta. Se on messinkinen ja siinä on sopivasti koristekoukeroita. Olin itse valinnut toisen, mutta Eilsabeth puhui minut ostamaan tämän ja kyllä se on kaunis.
Siinä on viisi haara joiden lamput maksoivat saman verran kuin itse kattokruunu, mutta ovathan sitten energiaa säästäviä ja pitäisi kestää 10 vuotta.
Nuorimmaiseni kävi morsiamineen. Tulivat katsastamaan uutta asuntoani ja ripustimme yhdessä kattokruunun kattoon. Johdot kytkettiin sokeripalaan ja napsautin sähkön päälle. Mitään ei tapahtunut! Katkaisin sähkön ja vaihdettiin johdot keskenään. Napsautin sähköt päälle - eikä valoa syttynyt hienoon kruunuun! Keskustelimme hetken ja päätimme, että jätetään se siihen ja minä yritän värvätä jotakuta selvittämään mysteeriä. Jos ei ketään muuta niin isännöitsijää tai jotain. Lähdimme sitten väsyttämään itseämme MYLLYYN! Sieltä tullessa oli jo ilta ja ulkoilutimme porukalla koirat. Sitten juotiin kahvit, vaihdettiin lahjoja ja he lähtivät kotiin.
Katsotaan milloin valo syttyy olohuoneessani!
Varmasti kyllä ennen joulua...

LUCIA päivä

Harrastan siis käsitöitä ja niiden ohessa osallistun erilaisiin tapahtumiin.
FOLKHÄLSAN on järjestö, joka toimii ihmisläheisesti ihmisten hyväksi.
Toimintaa johtaa alueittain toiminnanjohtaja, jolla on toimistossa alaisina eri alojen asiantuntijoita ja sitten on muutama vapaaehtoinen avustaja vastuunkantaja. Alueilla on yhteinen katto-organisaatio, jonka pääpaikka on Helsinki. Toimintakieli on ruotsi, mutta suomenkieliset, jotka sietävät puhekielen ovat tervetulleita mukaan toimintaan.
Folkhälsanin tiloissa järjestetään vapaa-ajan toimintaa lapsille ja vanhuksille. On kuntoutusta ja voimistelua, laulua ja muuta harrastusta.
Minä olen kulkenut, ensin äidin kaverina, ja nykyisin pääasiassa itsekseni 'Hobbyklubbenissa'. Se on harrastuskerho, jossa osallistujat tavallaan toteuttavat itseään. Vetäjä hankkii tarvikkeita ja ehdottaa asioita mitä tehdä ja yhdessä suunnitellaan mitä kukin haluaisi tehdä ja miten toteutus hoidetaan.
Minä olen halunnut virkausta joten olen virkannut enkeleitä ja servettirenkaita. Ja sitten olin ruotsinkielisessä työväenopistossa valamassa kynttilöitä.
No miten tämä sitten liittyy Lucia -päivään?
Niin siten että, kun Lucia neito esiintyy tulee suuri joukko ihmisiä katsomaan ja Hobbyklubben levittää tuotoksiaan kansalle myytäväksi.
Minä olin siellä myymässä vetäjän kanssa ja noin puolet myytiin. Sillä lailla kerätään rahaa tarvikkeisiin ja keväisin ollaan ennen yhteinen lounas Kupittaan paviljongissa. Ensi kevääksi suunniteltiin reissu Kemiön Merimuseoon 'Musslan' (Simukka). Loput tavaroita esitetään vielä myytäväksi ensi tiistaina Folkhälsanin järjestämässä JOULUJUHLASSA.

Mintti

Mintti
Tintti
pipar-mintti
Maxien pieni SISARMINTTI
Mintti on aina iloinen eikä oikein ota ymmärtääkseen miksi häntä joskus torutaan. Hän juoksee matot rullalle ja liukastuu ja törmäilee, kun ei ehdi tunnustella eikä katsoa mitä on edessä tai alla.
Hän haluaa pitää kontrollin kaikesta itsellään ja tiedottaa kaikille, että 'MINÄ olen täällä, varo vain!' Kun kiellän rähisemästä hänen TÄYTYY vähintään äännellä 'puh, puh' tai jotain, joka tarkoittaa, että 'minä kyllä huomaan!'
Mintti on energinen ja hurmaava, mutta Maxien mielestä rasittava, kun Maxie kulkisi rauhassa ja omissa oloissa. Mintti on joutunut oppimaan, että kun Maxie SANOO niin on parempi pitää 'hajurakoa'.
Mintti syntyi pienenä keskosena ja valtavan elämänhalunsa ansiosta hänestä on kasvanut koko maailmaa valloittava persoonallisuus.

Maxie

Maxie on Mittelspitz (=saksalainen pystykorva) ja uros.
Väriltään hän on Oranssisoopeli. Kun olin aikeissa hankkia koira ajattelin Kleinspitz:ä, koska se on niin kätevän pieni rotu. Maxie löytyi työkaverin kautta, kun hänen kennelystävänsä koira oli saanut juuri pennut. Hän ei ollut varma mikä rotu se oli, mutta hän tiesi että joku 'spitzi' se on! Hän soitti ja tarkasti rodun joka kävi, kun sain tietää että aikuiset koirat eivät paina yli kymmenen kiloa ja säkäkorkeus on 30 - 40 cm. Kasvattaja kertoi, että nämä 'Mittelit' ovat terve rotu ja luusto on vankempi kuin 'Kleineillä'. Kysyin olisiko vapaata oranssinväristä urospentua, jonka nimeksi vois tulla 'Maxie' ja oli siellä yksi.
Nimi kokokysymykset olin päättänyt koiralleni varmaksi ja sitten korallani piti olla häntä ja pystykorvat. Turkinkin piti olla 'helppohoitoinen'.
Olen ollut erittäin tyytyväinen hankintaani. Ensimmäisenä vuotena olin tosin joskus sitä mieltä, että karvaa olisi voinut olla vähän vähemmän. Aikuiskarva ei kuitenkaan lentelekään niin paljon kuin pentukarva ja muuten turkki on TODELLA helppohoitonen.

Maxie on pennusta asti ollut nirso ruokailija ja kun hän kaksivuotiaana tuli sukukypsäksi hän rupesi anorexikoksi, seurauksella että suolisto tulehtui. Kesti kauan lääkitä se tulehdus, mutta silloin opin keittämään riisiä johon jäähtyneenä sekoitin raakaa jauhelihaa. Olen huomannut, että kukaan koira ei voi vastustaa sitä. Jos haluaa koiran ystäväkseen se on tehokas tapa.
Maxie parani ja annoin kastroida hänet, kun eläinlääkäri oli sitä mieltä, että se on hyväksi kaupunkikoiralle, jota ei käytetä jalostukseen.

Maxie on 'LUONNONLAHJAKKUUS'. Hän oppi sisäsiistiksi säädetyssä ajassa ja yhteiselomme on sujunut mutkattomasti ilman koulutusta (paitsi kynsien leikkaus). Hänestä olisi tullut hyvä agilitykoira, mutta minun aikani ei silloin riittänyt eikä jalkani ehkä olisi jaksaneet.

Silloin, kun hankin hänet ja juttelin siitä työssä, toinen työkaverini pyysi, että tutustuttettaisiin koiramme keskenään! Hänen Niilo -koirallansa oli vaikeuksia hyväksyä toisia koiria ja hän toivoi, että kun Niilo tutustuu Maxieen pentuna heistä vois tulla kaverit. Niilo oli silloin kaksivuotias.
Niin siinä sitten kävikin ja tulihan meistä työkavereistakin kaverit. Nykyisin olemme molemmat jo poissa työpaikalta ja on aikaa koiraharrastuksiin ja muitakin yhteisiä harrastuksia on löytynyt. Kerron Niilosta joskus tuonnempana.

Koirieni esittely

Tässä näkyy minun tämänhetkiset 'parhaat ystävät'. Vanhempi, josta tänään kerron jäi tässä kuvassa taka-alalle. Hän on jo kuusi vuotias, eikä ollenkaan ihastunut, kun hankin kotiin pennun, joka ei ensin viihtynyt meillä ollenkaan!
Hänen nimensä on Maxie ja laajennan nimeä joskus sanonnalla: 'Maxmillian Maximus, maksikoiraa minulle'. Hän loukkaantui niin syvästi, tänä keväänä kun toin pennun kotiin, että aloitti nälkälakon. Kahden viikon päästä minun oli vietävä hänet ystävättäreni luo. Siellä hän oli pari viikkoa leikkimässä Niilo -koiraystävänsä kanssa. Ruoka alkoi kelvata, kun välillä kävivät siirtolapuutarhassa 'töissä' ja sai rauhassa seurustella vertaisensa kanssa. Tähän turvauduin jokusen kerran lisää.

Kannatti tosiaan matkustaa Nuorimmaista tapaamaan

Tämään hetken tilanne:
ALAT -arvo on vielä 401, mutta hän pääsi lähtemään kotiin tänään.
Arvelivat että ALAT -arvo ei johtunut suoraan hyjinnästä eikä viruksesta, vaan sappitiehyet voivat olla tukossa, kun ei lääkitys tehoa. Tutkivat ja tähystävät tiehyet jossain vaiheessa. Ensi torstaina hän käy verikokeissa ja perjantaina omalääkärillä. Eihän tämä nyt mikään ilouutinen ole, mutta se että pääsi kotiin
kuitenkin on hyväksi psyykelle. Kävi ilkeä ajatus mielessä, että kun eivät onnistu entisillä lääkkeillä, niin antavat muuta ajattelemista 'katsotaan miten käy'-tyyliin! Päätin sitten heittää ajatuksen taka-alalle, kun se ei ketään kuitenkaan auta. Kaikkea tulee mieleen! Oli kuitenkin hyväkuntoisen näköinen. Näppylöitä tosin (tuhkarokon näköisiä) oli kauttaaltaan, kun isot annokset kortisonia aiheuttaa allergiareaktion.
Kortisoni nostaa verensokerinkin joten pitää vähän rajoittaa, tai ainakin ajatuksella tarkkailla, makeanhimon tyydytystä. Pientä tärinää käsien liikkeissä, mutta muuten oli reippaan oloinen eikä yhtään sairaan tuntuinen. Hän oli tosi innoissaan kun pääsi suoraan kotiin, eikä tarvinnut sairaalaan eristykseen. Kaksi viikkoa tuossa reissussa on aikaa tuhrautunut.
Saa nähdä miten omalääkäri perjantaina suhtautuu.

Minulle teki kuitenkin hyvää käydä tapaamassa häntä ja koirat odottivat kotona kiltisti.

Kynttilöiden valamista

Koko päivä meni kynttilöiden valamisessa, klo 10 - 16.
Koirat jätin jo eilen illalla Niilon ja Kaijan hoiviin.
Nukuin ensin yhdeksään ja lähdin Sepänkadulle Anjan kynttilänvalamiskurssille (ARBIS).
Nyt oli monta valajaa - kivaa!
Perjantaina ei kuulemma ollut ollut ketään paikalla, enkä minäkään jaksanut ?:-(
Valoin 8 valkoista kynttilää Folkhälsanille ja 4 valkoista itselleni. Sinisiä tuli 6 ja vihreitä 3 kpl. Punaisia valoin yhteensä 6, joista Kaija sai koirienhoitopalkkioksi 4 kpl. Yhden punaisen kolmihaarakynttilän valoin Ernolle. Yhteensä 19,40 eur + 7 eur osallistumismaksu. Ei ole kallista käsityötä!

Kun tulin hakemaan koiria klo 16:30 Mintti iloistui niin että kiljahti.
Tottakai Maxie ilahtui myös, mutta hän on hiljaisempi, Niilokin tervehti iloisesti.
Käveltiin Kaijan kahvituksen jälkeen kotiin ja nyt koirat ovat maanneet sängyllä koko illan. On riehuttu Niilon kanssa!

Huomenna matkustan Hesaan Ernoa tervehtimään Kirralla.
Vien samalla joululahjan ja kynttilän.

Koti pitäisi myös saada joulukuntoon.
Tällä hetkellä tuntuu aika työläälle, mutta kai se sitten yhtäkkiä vain hoituu.
Saa nähdä...

Itsenäisyyspäivä

Lauantai 6.12.2008
Vien äidille Kotivalo nimisen ulkovalosarjan parveketta koristamaan.
Aamu ulkona oli ihanan seesteinen. Ei sada mitään, eikä tuule.
Oli hiukan vaikea nousta sängystä, kun olisin mielelläni nukkunut pidempään. Mintti nuoli silmäni auki eikä antanut rauhaa ennen kuin nousin ja mentiin ulos.
Nyt menen ensin suihkuun ja sitten lähden päivän seikkailuihin...

Reelinkikatu

Tänään kävin sitten pesemässä lattiat.
Se jakso elämästä on nyt niinkuin Eldanka järven jää - taaksejäänyttä elämää...
Kuljetin runkoruusun ruukun kauppakärryalustaa apuna käyttäen Lemminkäisenkadulle. Ulkoilutin koirat ja lähdin takasin hakemaan äidin Eslan Saga Kaskenpuistoon.
Yritin siinä samalla palauttaa avaimet VASOon, mutta olin puoli tunria myöhässä, täytyy toteuttaa maanantaina ja käyn sitten samalla kauppa-asioita!

Kävelin Eslan lattiapesimineen Sagan porraskäytävään portaiden alle ja olin niin väsynyt, että jatkoin suoraan kotiin. Olin vähän kaavailut saunomista äidin kanssa, mutta en jaksanut.
Arbiksessa olis ollut kynttilänvalamista, mutta en jaksanut sinnekään - harkitsin kyllä.
Söin karjalanpiirakoita lihapullilla ja juustolla, sinapilla maustettuna ja ulkoilutin koiria.
Juttelen nyt vähän netissä ja menen ajoissa nukkumaan.
Huomenna on Nikon ja Niilon nimpparit. Laitan Nikolle e-kortin ja tekstarin.

Niilolla onkin oikein koirien kestit.
On tarkoitus, että katsellaan linnan juhlat ja Maxie ja Mintti jää Niilolle yökylään.
Minä menen sunnuntaiaamuna valamaan kynttilöitä koko päiväksi. Koirat ovat Niilon luona.

Alussa oli melius

HEIPPA

• Minä aloin bloggaamaan!
• Haluan, että tämä olisi iloinen-> joli ja melius->paras!
• Haluan liittää tähän kuvani lapsuusajalta, jolloin olin kauneimmillaan.
• Varmaan opin tämänkin tekstinkäsittelyn ja kuvankäsittely, kuten olen oppinut monia ennen.
• Aion hankkia 'kamerallisen' kännykän ja oppia miten kuvia pystyy sen kautta julkaista.

Tässä on nyt alkuun tavoitteita...