Syntymäpäivä

Äiti täyttää tänään 90 v. tasan.
Minä olen tiedustelijoille ilmoittanut, että en järjestä juhlia, enkä ole kutsunut ketään.
Pirjo kyseli viime viikolla:"Sopiiko lauantaina tulla mumille kahville?".
Lupasin, että terveet, ilman pöpöjä, ovat tervetulleita ja Kerstin saa myös tulla.
Leivoin muutaman piirakan ja ostin täytekakun. Elisabeth teki voileipäkakun.
Kaarina tuli, junalla Muhoksesta, 'yllätysvieraaksi' Pirjon kyydissä.
Anne tuli, Sepänkylästä, linja-autolla ja oli minulla yötä.
Hän oli kutsunut Danin siskon miehineen ja Cessi kävi sulhasineen.
Elisabeth oli ilmoittanut lapsilleen. He eivät ole ainakaan vielä käyneet.
Seurakunnasta kävi tänään Anna-Kaisa Kallio kahvitettava.
Huomenna, tiistaina, tulee äidin kummityttö Maija Hankala.
Hän lupasi tuoda äidin 2 vuotta vanhemman Irma -sisaren onnittelut.
Minä, joka muutenkin käyn äidin luona päivittäin tarjoilin kahvia Elisabeth'n ja Annen avustamana.
Kuvia räpsittiin digikameroilla.
Kaarina on lähettänyt onnistuneita otoksiaan sähköpostitse ja julkaisen niitä tähän.

LisäjatkoJuhla

Nina ja Erno tulivat onnittelemaan koiria syntymiensä johdosta. Oli niin hyvän makuista lahjaa, että varsinkin Nöpö olis kyllä halunnut paaaaljon lisää! Kuvassa näkyy miten suosittuja heistä tuli. Kaikki koirat halusi istua sylissä - pienemmästä suurimpaan!

Syntymäpäivä

Tänään on Ninan vuoro juhlia synttäreitä.

Olen tuntenut Ninan toista vuotta ja saanut erittäin miellyttävän tunteen häntä kohtaan. Tänä vuonna hän otti vastaan Ernon asuinkumppanikseen ja minä sain siten nuorimmaiseni asumaan tänne Turkuun.
Nyt he ovat yhdessä ostaneet rivitalo-osakkeen ja kunnostavat siitä kotia itselleen vähintään 30 vuodeksi. Tuntuu hyvältä.

Syntymäpäivä

Tänään on Ernon 36. 'kakkupäivä'.
Olen leiponut kakun, mutta toistaiseksi olen saanut syödä sitä itsekseni - paitsi, että koirat olis kyllä mielellään auttanut. En ole tarjoillut heille! Erno on juhlinut päiväänsä Ninan tekemällä kakulla ja remppaillen.
Pitkään remppaa on Hurtinkatu 5 B:n asunnossa tehty ja tulos on kyllä hyvä. Saa nähdä pääsevätkö syyskuun aikana muuttamaan. Jännää!
Ernon 'lasketut päivät' olivat vuonna 1975 elokuun 12. ja 22. Hän alkoi kuitenkin hätäilemään maailmaan jo juhannuksena.
Heinäkuun viimeisen päivän iltana lädimme isänsä kanssa Iisalmeen synnyttämään. Supistukset loppuivat n. klo 02 ja kätilö arveli, että lääkäri aamulla tehostaa.
Lääkäri oli kuitenkin sitä mieltä, että kun perheessä on jo keuhkoastmaa sairastavaa lapsi niin yritetään välttää toista. Lääkäri selitti, että keuhkot kehittyvät viimeisen kuukauden aikana ja määräsi supistuksia ehkäisevän injektion, lääkityksen sekä tarkkailun osastolla. Minua masensi jäädä sairaalaan odottamaan ja itkin aluksi. Sitten sain käsityötä sinne ja löysin sairaalan kirjaston. Luin Joel Lehtosen 'Ryysyranta' ja ehdin lukea 'Tuulen viemänkin'. Supistkset tulivat joka ilta n. klo 20 ja loppuivat 01 - 02. Se oli aika rasittavaa, koska supistukset olivat ihan kunnolliset, mutta eivät muuttuneet 'työnnöiksi'. Tuli perjantai 22. päivä, joka oli toinen laskettu aika. Lääkäri sanoi, että jos lapsi ei synny viikonlopun aiklana niin käynnistetään maanantaina.
Lauantai-iltana tuli monta synnyttäjää ja koska olin 'akuuttipaikalla' siirrettiin minut kauempaan huoneeseen, jotta vastasynnyttänyt pääsi lähemmäs henkilökuntaa. Yö sujui kuten edellisekin ja sunnuntaina toimin kuten muina päivinä. Iltapäivänä olin kuitenkin väsyneempi kuin ennen. Sain ensisynnyttäjän huonekaveriksi ja juteltiin.
Illalla olin niin väsynyt, että en jaksanut käydä suihkussa kuten olin aikaisemmin tehnyt. Olin nimittäin joka ilta valmistautunut synnytykseen. Klo 20 supistukset alkoivat kuten ennenkin. Kello 21 supistuksien luonne muuttuivat yhtäkkiä. Ihmettelin ensin, mutta n. 21:30 soitin kätilöä hätään. Tuntui että lapsi oli tosissaan tulossa. Kätilö kuuli ovea avatessaan hengityksestä, että tässä on nyt tosi kysymyksessä. "Tämä huoneensiirtohan olis pitänyt suorittaa aikaisemmin!" hän sanoi. Hän tutki tilannetta ja kielsi kävelmisen "Ettei lapsi synny käytävälle". Sitten mentiin sänkyineen. "Isä haluaa mukaan synnytykseen" sanoin, johon kätilö tokaisi "Yritetään nyt ensin itse ehtiä synnytyshuoneeseen ja katotaan sitten." Isä oli päivällä käynyt ja lähtenyt kotiin Pyhäjärven Ruotaselle, 70 km:n päähän.
Sunnuntailapsi syntyi 23:18 ja kätilö soitti isälle, joka pahoitti mielensä kun en ollut pystynyt pidättelemään, että hän olis päässyt mukaan.
Erno katseli maailmaa suurilla mustilla silmillään, huuliaan lipoen, tunnin verran ja nukahti sitten. Ensimmäisen vuoden hän kärsi supistusmuistoista ja itki iltaisin klo 20 jälkeen 01 - 02 asti.

Syntymäpäivä

Kaarina tyttäreni täyttää 43 vuotta tänään :-)
Vuonna 1968 osoitteeni oli Juusonkatu 22, Kemin kaupungissa. Asuin vuokralla, aviomieheni Anteron ja esikoispoikani Laurin kanssa. Regina nimisen parin omistaman rintamamiestalon yläkerrassa. Sukunimeni oli tuolloin Koivuniemi. Olin raskaana. Laskettu aika oli 3.9. ja toivoin Laurille siskoa. Kesä oli tosi lämmin ja tuulinen. Ompelin itselleni äitiysmekon iha.nastasta värikkäästä kankaasta. Sen nimi oli revontuli.
Lauantaina (10.8.) Lauri ja minä lähdimme linja-autolla mummolaan, Ruottalaan. Antero tuli sitten työstä. Silloin tehtiin työtä lauantaisin klo 13 asti. Lnja-autolta oli 2 km kävelyä ennen kuin olimme perillä.
Antero lähti sunnuntai-iltana kotiin ja minä suunnittelin jääväni viikoksi poimimaan viinimarjoja.
Maanantaiaamuna heräsin n. klo 04 supistuksiin. Tuumailin jonkin aikaa ja päätin sitten lähteä kotiin naapurin Timon kyydissä, kun hän lähti työhön. Lauri jäi hoitoon mummolaan. Kotona olin vähän ennen klo 07 ja Antero oli juuri aamukahvilla. Koska supistukset olivat tiheät lähti Antero saattamaan minua Kemin keskussairaalan, synnytysosastolle. Minut rekisteröitiin ja kerroimme suunnittelunimiksi Laura/Jorma. Antero lähti työhön.
Klo 09 aikaan oli lääkärinkierros ja tutkimus osoitti, että synnytys oli sopivassa vaiheessa kalvonpuhkaisulle. Lääkäreitä oli kaksi ja toinen oli intialainen. Kysyin hoitajalta, että hänkö puhkaisee! Hoitaja vakuutti, että hän on valmis lääkäri ja oikein taitava. Hyvin meni ja supistukset voimistuivat. Synnytyssalissa oli monta paikkaa vierivieressä väliverholla eristettynä. Kun lääkärit siirtyivät mninusta seuraavaan paikkaan kuulin paikallisen lääkärin tervehtivän Mäkimaan äitiä, joka oli Laurin syntyessä, helmikuussa 2½ vuotta sitten, Tornion synnytysosatolla naapurisängyssä.
olis päivällä pihalla.Toiveitteni täyttymys, syntyi hienosti klo 11:20. Kaunis 10 pisteen tyttö, 2720 gr ja 47 cm. Hän oli 'helppo vauva' kuten veljensäkin oli ollut. Nukkui ja söi hyvin. Reginat sanoivat ettei tietäis vauvasta mitään, jos ei vaunut olis päivällä pihalla.

10.8. Nimipäivä

Vanhimman poikani, Laurin, nimipäivä.

Päivän kunniaksi poimin ensimmäisiä omppuja ja söin yhden kaneeliompun, jolla oli ihan valkoiset siemenet. Nää loput keitän hillosokerilla.

Ripari - ikimuistettava

Pojanpoikani, Henri, täytti 15 v. tammikuun 25 pvä ja kevään mopottelun jälkeen oli kesällä riparileiri vuorossa.
Mummullekin tuli vaikutelma, että se oli hyvä leiri ja kaverit tulivat tosi hyvin toimeen.
Lähdin Turusta, makuuvaunussa, perjantaina yöjunalla ja tulin virkeänä Kemiin klo 09:17 lauantai aamuna. Lauri ja Päivi olivat vastassa. Päivä kului nopsaan , sekä Laurin ja Päivin yhteisen kodin sekä Merin ensimmäisen kodin tupatarkastuksilla. Lisäksi Kemin torikirpparilla lettukahvittelua. Seuraavaksi Koivuniemen haudalla käynntiä ja Juhania, vaimoineen tapaamista.
Tapasin myös Päivin äidin ja Oiva-koiran. Miellyttäviä henkilöitä ja tapauksia kaikki tyynni.
Pirjo perheineen, Kaarina Akineen ja Erno Niinan kera tulivat iltaa istumaan Ruonalankadulle, kunnes alettiin saunomaan ja televisiota seuraamaan.
Vähin erin uni alkoi vetää puoleensa ja minä ainakin nukuin erittäin hyvin.
Rippijuhla oli tunnelmallinen.
Kirkosta lähtiessäni näin Sirpan lisäksi Marjatan (ent. Konola), Riihijärven Ritvan ja Kukkosen Selman poikineen, Miniänsä oli kans ja kaikki lastenlapset.
Vastaanotto oli Hernrin äidin uudessa kodissa ja oli todella suuremmoinen.
eri ehti myös mukaan.
Rippijuhlinnan hyörinästä minun, Ernon ja Ninan piti lähteä 10 tunnin paluumatkalle, velvollisuuksiamme hoitamaan.
Minä pääsin kotiin Ernon ja Ninan Seat autossa mukavasti takapenkkiläisenä.

Keskiaika

Keskiaika kävi taas näyttäytymässä Turussa.
Tuli minunkin käytyä, kun porilaiset tulivat käymään. Iida otti kuvan, jotenhän puuttuu kuvasta, jossa kävimme välillä lepuuttamassa jalkoja (minä hajuelimiä).

ÄITIENPÄIVÄ - synttäriaatto

Tänään oli oikein ensimmäinen kunnon kesäpäivä.


Vietettiin äitien päivää ja Pirjo perheineen tulivat Kerstinin kanssa.
Elisabeth toi äitimme minun asuntoon juhlimaan synttäriaattoa samalla.
Erno ja Nina tulivat iltapäivällä.

Vein sitten äidin taksilla kotiinsa Lehmusvalkamaan ja katsoin samalla Strömsön siellä.
On hienoa kun on aihetta juhlaan, mutta kyllä oli ihana kävallä kaikessa rauhassa kotiin, kun oli tiskattu ja kaikki oli kunnossa.
Huomisella on sitten huomisen murheet erikseen.

38. Syntymäpäivä

23.4. vuonna 1973 vietettiin 2. pääsiäispäivää ja aamuyöstä n. 00.10 kirjottauduin aviomieheni kera Keskipohjanmaan Keskussairaalan synnytysosastolle saattamaan yhteistä esikoistamme maailmaan.
Klo 16.25 poika sitten oli iloksemme syntynyt. Minulla oli nälkä ja sain puuroa ja ruisleipää maidon kera.

Oli viiko vappuun, isän syntymäpäivään, jota pääsimme yhdessä kotiin viettämään. Isälle täytyy lausua kiitoksen sana siitä, että hän joka ikinen päivä toi palan hedelmätäytekakkua, tullessaan tervehtimään meitä. Kuvassa sankari juuri leikkaa palan tämän vuotisesta syntymäpäiväkakustaan, tyttärensä kaataessa teetä. Välissä istuu vävykokelas ja vastapäätä herkuttelevat poikansa ja vaimonsa.

KÄSITÖITÄ

Tammikuun aikana olen kutonut sukkia ja tossuja, joista osa ovat jo esitellyt aikaisemmin. Tässä näkyy nyt Sannan ja Ullan tossut sekä alempana Tiinan, Karrin ja Villen sukat. Vielä on tulossa Laurin synttäritossut ja Ernon joululahjasukat!
Aloitettuna ja suunnittelussa on kome villapuseroa, Ensin pitää saada valmiiksi Marian'in harmaa kisupsero ja sitten haluan tehdä Britalle ja äidille villatakit. Sitten saakin jatkaa synttärilahjuksilla ja toivottavasti keksin jotain kivaa tämän vuoden joulun lahjoiksi.

Jouluyllätys

Tekemäni joululahjat eivät tavoita saajiaan ennen jouluaattoa! Tämä yllätys ei ole ensimmäinen laatuaan! Saajat ovat valitettavasti joutuneet avamaan lahjapakettejaan joulun jälkeen muutaman kerran ennenkin.
Kaikkien lahjat eivät ole edes valmiit vielä!
Tänään 'paketoin' Kemiin ja Muhokseen lähetettävät paketit! Vien ne huomenna postiin, missä postitäti varmaan sanoo ettei ole varma ehtivätkö perille aatoksi. Väitän, että saajien on hauskaa saada lahjoja joulun jälkeenkin.
Voin tietenkin vedota siihenkin, että 'joulunlapsi' ei saanut lahjoja ennen kuin loppiaisena!!!

8 v.

Tänään Maxie täyttää 8 v.!
Erno ja Nina tuli ja toivat herkullisia tikkuja, joita tarjoilivat.
Heille tarjoiltiin mansikkarahkaa ja kylmää vettä!
Erno ja Nina olivat käyneet yleisökaivuussa Laitilan hautaröykkiöllä ja Nina löysi sormuksen. Erno löysi pronssia, luita ja keramiikkaa. Sinne lähtemisen Erno oli järjestänyt Ninalle yllätykseksi. Mukavaa oli ollut.
Sunnuntaina jatketaan sitten juhlimista murekekakun kera.

Kuuma kesä 2010

On ollut tosi hellekesä! Tapahtumiakin on ollut runsaasti ja usein olen halunnut kirjoittaa, mutta kärsivällisyys tai energia ei ole riittänyt.
Mintti ja Nöpö ovat harjoitelleet Marianin hoitoon ja ovat päässeet matkustamaan Auran maisemiinkin. Maxie on täten saanut vähän 'laatuaikaa' öytynt ja onkäynyt mumia tervehtimässä.
Mumin tilanne on sikäli parempi kuin talvella, että sopiva lääkitys on löytynyt ja elämän- ja ruokahalu on parempi. Lehmusvalkamaan muuttoa odotetaan vielä.
Miska oli meillä lomailemassa kolmisen viikkoa!Koirat tykkäsivät, erityisesti Nöpö, kun sai palloilukaverin. Kävimme kesäteattereja katsomassa: Peter Pan, Aladdinia ja Kokemäellä Oma maa mansikka, jossa Erno esitti mukana.
Seikkailupuisto tuli tutkittua läpikotaisin ja käytiin Seikkis teatteriteltassa katsomassa Heinähattu ja Vilttitossu ja Littoisen hirviö'
Writyisesen mielenkintoinen oli 'kuntosali' luonnon keskellä.
Mynämäellä Miska kävi yökylässä ja Poriin matkustettiin koirien kera linja-autossa.
Porista tuli sitten Kaarina hakemaan Miskaa lomailemaan ruotsissa Kaarinan Pia -ystävättren luona.
Nyt ilma alkaa vähän viilentyä ja se tntuu ensin kylmältä melkein 30 asteen jälkeen, mutta kun tottuu alle 20 astetta on kyllä jaksamisen kannalta minulle parempi vaihtoehto.

40 -vuotilahja

Nuorempi tyttäreni täytti 40 v.!!! Lahja valmistui ajoissa. ja oli sopivakin.
Onhan tietenkin hyvä että lapset kasvavat ja ovat normaalikokosia, mut haikeutta se nostattaa mieleen. Muistelin äitini 40 v. täyttämistä, kuten omaanikin, josta tuntuu, kun ei olis hirveen kauan aikaa. Ikäeron verran sitä aikaa on kuitenkin kertynyt.
Sain hoitaa lapsenlapsia juhlimisajan yli ja siitä tuleekin eri juttu.

JUHLAT

KOIRAT PITIVÄT JUHLASTA!
Kuvassa Mintillä näkyy Siiri -koira ystävältä saatu kaulapanta, jota on otettu tänään käyttöön. Marian on Mintin kummitäti ja Kari on Nöpön kummisetä ja koirat odottavat kieli pitkällä juhlakakun leikkaamista. Kyllä se sitten maistuikin hyvälle kun sai syödä. Nameja kiorakeksejäkin saatiin yllinkyllin.
Ihmiset saivat vaniljakermavaahdolla kuorrutettua suklaakakkua ja kaurakeksejä.

NINA

Oli hieno viikonloppu!
Ensin sain lauantaina seuraa Ernosta, kun hän odotti, että ystävättärensä kotiutuu Lohjalta. Käytiin kaupassakin ja sieltä lähtiessämme törmättiin Ninaan. Sunnuntaina oli sovittu, että he tulevat minun luo teelle, että Nina tutustuu minuun, koiriin ja mumiin. Seurustelu on jo vakavalla pohjalla!
Kaikki meni oikein hienosti, vaikka mun kookosyllätys oli todellinen yllätys. Ei se paha ollut, mutta muoto oli täysin hukassa. Se syötiin kuitenkin ja kehuttiinkin. Onneksi mumi oli antanut jäätelöä joka sopi hyvin
Käsityöt käsiteltiin ja tänää, kun inventoin niitä niin huomasin, ettei ainakaan siitä tule puuttumaan keskusteluaihetta!
Mumi tykästyi myös Ninaan ja syntyi keskustelua siitä onko Erno löytänyt Ninan vaiko toisinpäin. Taitaa tulla tasapeli!

Nation - Valtio

Karri ja Tiina tuli lapsineen - ja oli erittäin hauska lauantai iltapäivä!
Käytiin syömässä kiinalaisessa ravintolassa ja sitten mentiin Kinopalatsi elokuvateatteriin katsomaan Lontoon National Theatren, sateliitin kautta lähetettävää, maailman kantaesitystä Terry Pratchett'n kirjoittamasta romaanista nimeltä 'Nation'.
Oli aikamoinen seikkailukertomus ja erittäin hienosti toteutettu.
Siinä laiva haaksirikkoutuu tsunamimyrskyssä ja Tyynenmeren saaret, jonne laivalla olijat huuhtoutuvat ovat myös saman tsunamimnyrskyn runtelemia. Laivan miehistön edesottamuksia kuvaillaan hienosti ja Tyttö, joka oli menossa isän luo Englantiin löysi ystävän alkuasukaspojassa. Heidän ihmeellinen selviytymistarinaa kerrottiin laajasti ja monipuolisesti.
Teatteriesityksenä toteutus merellisestä ympäristöstä hirmumyrskyn kourissa ja Tyynenmerensaaresta ihmisineen ja eläimineen oli todella nerokasta. Vauhtiakin piisasi koko ajan, vaikka 'herkkiä hetkiäkin' löytyi. Kaikki esiintyjät olivat taitavia liikkeissään ja tanssit olivat huippuesityksiä. Korppikotkat ja villisika, sekä vauva, joka kasvoi, olivat nerokkaasti toteutettuja.
Aivan ihana elämys - KIITOS!

PAKKASTA

Aamulla loisti täysikuu pilvettömällä taivaalla. Oli -18 astetta pakkasta ja pureva viima. Nyt Keskipäivällä aurinko paistaa täydellä talviteholla. Kaunista - eikä pakkasta kauaa kestä.
"Huhh hellettä heinäkuussa, sano jänis pakkasella tammikuussa!" tapas Lyyli -anoppini sanoa tullessa navetasta, ollessamme siellä uudenvuodenvieton jälkeisinä päivinä.
Mintillä on turkki vielä keskenkasvuinen ja paleltaa niin, että jää seisomaan ja tärisemään. Kuva on otettu syyskuussa, kun oli vielä lämmin syksy. Kamerani on vain 'hyvässä tallessa' Folkhälsanin tiloissa, joten kaikki joulukuvat ovat jääneet ottamatta.
Tämä on Mintin toinen talvensa ja näin kylmää ei viime vuonna ollutkaan. Silloin satoi vettä - eikä se tuntunut minusta hauskalle, mutta koiria sade ei haitannut. Olen pukenut hänelle tähtipukunsa ja 'pojille' heijastinliivit.
Käy hyvin - käpäliä kuitenkin vähän kipristelee, mutku lisää vauhtia menettelee. Aamu ja iltalenkit ovat lyhyet ja tehokkaat, päivällä tehdään vähän pidempi lenkki kauniilla ilmalla.
Minttiä olen, puvun puuttuessa, joskus kantanut vähän matkaa,kun hän pistää stopit. Tietää pääsevänsä syliin!
Pääsin aamulla Ernon kyydissä äidin luo ja tullessa takin edusta huurtui valkoiseksi. Yritin kannustaa äidin elämänhalua Lehmusvalkamaan muutolla.
Ihanaa, kun on lämmin asunto missä majailla!

JOULUPIPARIT

Tänään syntyy piparitaikina. Erno toimi motivoijana!