Sopeutumisia

Nyt aurinko armas on alkanut loistamaan melkein joka päivä. On ihanaa, mutta samalla se näyttää kaiken pölyn, joka on pesiytynyt meille. Olen imuroinut ja ostanut uuden tehokkaan imurinkin, mutta pölyä riittää. Lisäksi Mintti ja Nöpö houkuttelee pölypuudelit nurkista uteliaina seuraamaan miten heidän tutustumiskisailunsa sujuu.
Nöpö on luottavainen sylikoira, joka mielellään turvautuu minuun ja puolustaakin kovaäänisesti, mm ovesta sisääntulevia laskuja vastaan.
Nukkuminen suoritetaan toistaiseksi 'looseissa', jotta yksilörauha toteutuisi.
Pääsllisin puolin sujuu hyvin, kunhan en mokaisi jotain kasvatuksessa ja kun imuroin tarpeeksi usein.
Tänään menen viemään äitiä hammaslääkärille. Eilenkin olin ja koirat olivat hiljaisina 'looseissaan' odottamassa. Huomenna on Folkhälsan'n kerhotoimintaa missä ohjaan kahvipussilaukku 'tuotantoa'. Joka päivä pitää olla vähän aikaa poissa kotoa, että koirat osaavat käyttäytyä yksin ollessa kunnolla.
Toivon, että Nöpö tuntisi itsensä tervetulleeksi ja tottuisi Mintin koviin otteisiin.

Ystävänpäivä

Käväisin eilen, ystävänpäivänä, pääkaupungissa uuden 'ystävän' haussa.
Se oli kyllä pikareissu. Tulin Hesaan 12:58 ja Turkuun juna lähti klo 13:09. Kymmenisen minuuttia kaupantekoon. Annika oli tehnyt paperit valmiiksi ja ne allekirjoitettiin. 'Köpö'-koira nuoli heti kättäni ja tultiin kavereiksi. Sitten mentiin junaa kohti ja yritettiin pissittää 'Köpöä' - ei onnistunut! Annika laittoi 'Köpön' kantokoppaan ja häntä alkoi siinä itkettää. Minäkin herkistyin, halasin Annikan, sanoin 'pärjäile', otin kopan ja lähdin vaunuun - ja sitten se juna läks'.
Tästä lähtien sanon häntä Nöpöksi...
Koko matkan Nöpö oli hiljaa kopassa. Turun asemalta vähän matkaa kannoin Nöpöä kopassa. Lähistöllä on parkkipaikka, jossa lauantaisin ei ole autoja. Siellä avasin kopan luukun, Nöpö tuli ulos, katseli ympärilleen, suuntasi askeleensa pusikkoon ja nosti koipensa. Sitten käveltiin kotiin. Nöpö on helppo ohjata. Illalla mentiin Minttiä vastaan, joka oli Niilo -kaverinsa luona Maxien kanssa , kun käväsin Hesassa hakureissulla.
Mintti haukkui tietenkin Nöpön heti alkajaisiksi ja yritti aloittaa riehumisleikkiä. Nöpöä ei huvittanut, joten pidin Mintin lyhyemmässä liekassa ja Nöpö sai rauhassa kulkea ja katsella. Kotona laitoin heidät kohta nukkumaan.
Tuntui kun minuakin olisi jo väsyttänyt. Kahdeksalta oltiin koko porukka peteissämme.
Aamulla mentiin ulos ja tavattiin naapuri, jolla on pentu ja Mintti alkoi sen kanssa 'riehuleikkiä'. Siihen Nöpö meni mukaan hetken päästä ja kun tultiin sisälle jatkoivat sitä. Mintti otti hiukan rennommin ja siinä sitten tutustuivat.

Tänään mennään Niilo-koiran 9 vuotis synttäreille ja sieltä tulee sitten Maxie mukaan kotiin.
Nöpö on luonteeltaan kuin Maxie 2:nen. Tulee luokseni ja turvautuu, kun väsyy Minttiin, mutta leikkii hienosti Mintin kanssa aina hetken.
Toivottavasti tulevat Maxienkin kanssa hyvin toimeen.

Melkein puoliväli kuuta

On ollut TÄYSIKUU ja tänään paistoi aurinko TAAS.
Ihana aurinko, ihana kuu...
Eilen kävin äidin kanssa korvalääkärillä kuulokojeen sovittamisessa.
Lääkäri tutki ja pesi korvat sisältäpäin ja totesi ne terveiksi. Hoitaja testasi kuuloa ja totesi kuulon heikentyneeksi ja sanojen ymmärtämisen oli myös heikko, eli 86% oli ymmärtänyt! Hän olisi sovittanut kuulokojeen oikealle korvalle, mutta äiti ei halunnut! Äidin mielestä hänellä ei ole enää niin pitkää elinaikaa että tarviis kuulla kaikkea! Jos olisin vaatinut, hän olisi kyllä suostunut - en vaatinut
Olemme odottaneet tätä lääkäriaikaa neljä kuukautta ja muuttaneet sinä aikana. Olen sitäpaitsi alkanut ymmärtämnään, että äidin huonokuuloisuus ei johdu vain korvista. Siinä on se korvien väli, joka ei jaksa tätä maailmaa enää! Lääkärin määritelmä äidistä on "Terve vanhus". Verenpaine on 'liian alhainen' ja mieli on minun mielestä vähän masentunut.
En osaa kuitenkaan auttaa kunnolla, kun hän ei itse innostu, joten autan siinä mitä voin ja täytyy tyytyä siihen. Huomenna on Folkhälsan -päivä. Saa nähdä jaksaako hän sinne.
Illalla kävin koirien iltalenkin puittessa Kupittaan rautatieasemalla järjestämässä lauantaiksi junaliput Nöpön hakemiseta varten. Maxie ja Mintti menee siksi aikaa Niilolle. Olen takasin kolmen aikaan ja Nöpö saa aluksi tutkia asuntoa rauhassa. Kaija tuo sitten Mintin, niin Nöpö saa ensin tutustua Minttiin yön yli. Sunnuntaina menemme Niilon 9 -vuotis syntymäpäiville ja Maxie tulee sieltä sitten kotiin myös.

Tänään kävin käsityökerhossa. Tein kuusi kahvipussilevyä ja sen jälkeen nukkekurssilla hioin kahden nuken päätä.
Toisesta tulee kansallispukunukke ja toisesta tulee nukkekotinukke. Nukkekotia ei vielä ole, mutta haluan hankkia, kunhan saan muut 'halut' pois alta. Voinhan aloittaa nukesta. Hän voi ehkä aluksi olla vaikka tyttö ja saada myöhemmin perheen ja talon.

Syntymäpäiväsunnuntai

Tänään on sitten 15 vuotta Villen syntymästä - ja nyt satoi vetistä vettä! Olkoon se onneksi ?:-) ISOKSI hän on kasvanut ja vaikutti ihan järkevältäkin eilisissä juhlissa.
Kitaraa soittaa ja rakentaakin oman kitaran puukässässä.

Puin saappaat jalkaan, pitkän toppatakin ja koirille viitat. Lähdettiin kävelemään sateessa äidin luo. Mukana oli Elisabethin keittämää herkullista kalakeittoa ja syötiin annokset yhdessä.
Äidillä oli hyvin huono olo. Mittasin verenpaineen - eikä sitä juuri ollut -! Lukemat oli 103/56! Onneksi pulssi oli 60, muuten hänen verensä olisi seisahtanut. Lähdettiin syönnin jälkeen lyhyelle ulkoilulle ja sade olikin loppunut. Märkäähän riitti silti maassa, mutta soraa löytyi sen verran että ei kaaduttu. Äidillä oli rollaattori. Sitten äiti vähän lepäsi ja mittasin verenpaineen uudellen. Oli noussut 157/72 ja pulssi oli 58, joten tulkittiin, että tilanne oli paranemaan päin. Äsken soitin ja hän oli alkanut siivoamaan kaappia, joten hyvä on!
Luettiin ensi viikon ohjelmaa ja kerroin, että en ehdi ystävänpäiväjuhlaan, kun lähden Helsinkiin hakemaan Nöpöä. Lupasin sitten tulla näyttämään hänet äidille.

Huomenna on korvalääkäri klo 08:40, joten lähden sinne heti aamulenkin jälkeen.
Saa nähdä miten se kuulokojeen sovitus sujuu...

Yhdistelmähuone

Makuuhuoneeni on yhdistelmähuone!
Siellä on Sänkyni ja Ompelukone sekä ompelutarvikkeita - suuri määrä. Kun saisin kunnon ompeluhepulin saisin kaappeihin paaaljooon tilaa. Voisivat hyllyt suorastaan ammottaa tyhjyyttään! Sisareni ihmettelee aina keräilyintoani. Kuitenkin minä hankin vähemmän kuin hän, mutta hänellä vain on helpompi luopua hankinnoistaan. Sitä paitsi hän keräileekin erilaista kamaa.
NUTTA minun piti kertoa, että sain tänään asennettua 'kirppislöytöni' kattolampun kattoon. Eihän se tietenkään sen vaikeampaa ollut kuin minkätahansa lampun asennus (lisäksi johdot meni oikeisiin koloihin heti ensi yrittämällä) Nyt voin siis napsauttaa makuuhuoneeseenkin valot sisään mennessäni, oven viereisestä koskettimesta.
Joskus ilo voi olla 'pienessä' asiassa. Aloittaminenhan näissä asioissa aina vaikeinta on...
Huomenna juhlitaan Villeä (sunnuntaina = 15 v.)!

Runeberginpäivä

On syöty torttuja useampana päivänä. Tänään ei kyllä yhtään. Hyviä ovat, mutta ei niitä joka päivä söis. Seuraavaksi on sitten laskiaispullien vuoro ja ehdottomasti mantelimassalla. Taidan itse tehdä, niin saan kunnollisia! Syön sitten liotettuna lämpimään maitoon - nam, nam...
Eilen kävin tyttäreni kanssa katsomassa Romeon ja Julian tarinan.
Se oli puhenäytös - vähän soitettiin musiikkia. Näyttelijät tekivät hyvää työtä ja näin jälkeenpäin ajateltuna se oli todella hyvä esitys. Lavasteet näyttivät paikoin aika 'moderneilta', mutta kai kautta aikain on osattu töhertää seiniä!
Puvut olivat aika mielikuvituksellisia, paljon harsoa. Olivat kauniita ja sopivat näytelmään. Miesten housut olivat Shakespearin aikaista leikkausta (fallospussi)!
Tänään kävin sisareni luona katsomassa 45 min elinsiirrosta (uusinta eilisestä). Lyhyt ja asiallinen. ei näkynyt Ernon operoijaa.
Lauantaina lähden koirineni Poriin, linja-autolla Villen 15 -vuotis synttäreille. Tulemme illalla takaisin n. klo 20 aikoihin. Sitten seuraavana lauantaina 'ystävänpäivänä' matkustan Helsinkiin hakemaan Mintille ystävää! Haen siis meille kolmannen 'Mittelin' nimeksi tulee Nöpö. Hän on väriltään musta ja on 2 -vuotias. Toivomme hartaasti, että hän sopeutuisi tänne meidän ystäväksi, erityisesti toivon, että Mintti ja Nöpö viihtyisivät yhdessä.
Kirjoja on vielä purkamatta, kun ei ole hyllytilaa. HobbyHallilta tilaamani tammihylly on vielä osina, enkä tiedä riittääkö se, mutta pitäis saada koottua ensin. Makuuhuoneen hieno kirppislöytö kattolamppu odottaa pestynä suihkukopissa kattoon pääsyä! Kait se jossain vaiheessa sinne pääsee.
Ompelutilakin pitää saada järjestykseen. Pitää ommella Niilon 9 -vuotis synttärilahjaksi liikenneliivi!

Ihanaa talvea

.... aurinko paistaa ja pakkasta on ~4astetta. Aamulla oli kyllä ihan 10, ehkä vähän päällekin. Eilen sain olohuoneen sisustusta työstettyä siten. että siirsin ikkunan alta hyllyt oikealle seinälle, jonne auringon säteet ensin osuu. Tällä hetkellä näin puoleltapäivänä, kesällä varmaan jo aikaisemmin. Pöydän tuoleineen sijoitin ikkunan eteen ja vasemmalle seinälle mahtuu sitten se vanha kirjahylly, josta olen yrittänyt päästä eroon ja olen kaupitellut sitä sinne sun tänne. Kukaan ei sitä halua, ilmaiseksikaan! Itse olen kuitenkin aina pitänyt siitä ja nyt olen hyvilläni, että se on vintillä odottamassa kantamista takaisin olohuoneeseeni.
* * * Sitten minulla on jännä juttu meneillään * * *
En ole vielä kertonut kenellekään tästä, kun ajattelisivat varmaan, että en ole ihan viisas!
Olen jo jonkin aikaa ajatellut, että Mintti tarvitsee kivan kaverin. Hirveätä on se, että Mintin hankinta oli tarkoitettu Maxille kaveriksi.
Maxie oli kuitenkin tottunut niin kauan ainoan koiran osaan, että hän ei ottanut Minttiä avosylin vastaan, joka on erittäin vilkas ja energinen.
Mintti oli vaikea pentu, tai sitten minä en osanut sitä oikein hoitaa. Hän on metelöinyt niin hirveesti, että takaisinvienti on mielessä käynyt! Nyt tulemme toimeen ja kaikki pidämme toisistamme. Kyllä hän vieläkin on panikoiva uusissa tilanteissa, mutta muuten aivan hurmaava yksilö.
Maxien ja Mintin syntymäkennelin kautta olen saanut tietää 2 -vuotiaasta leikatusta Mitteliuroksesta, joka on jo vähän aikaa etsinyt uutta kotia naapurisovun takia. Se sopisi mielestäni meille. Mintti on jo testanut minun naapurit, jotka eivät ole valittaneet haukkumisesta.
Tämä 'Mitteli' on musta väriltään ja nimi on Köpö. Nyt olen sopinut että haen sen Espoosta kokeeksi meille. Päivää ei olla vielä päätetty, mutta toteutuu ilmeisesti tässä kuussa. Ei se luopuminenkaan ole ihan helppoa. Kokeillaan niin että ollaan varmoja siitä, että ratkaisu on oikea.