UUSI VUOSI

Perjantai 31.12.2010. Ostin uudenvuoden aattonaattona lipeäkalaa ja tykötarpeita uuden vuoden päivän ruokailua varten. Kävin koirien kanssa illalla ulkona jo kello 17:30 uudenvuoden ilotulituksen takia. Linnoittauduimme makuuhuoneeseen ja suljin sälekaihtimet.
Klo 20 alkoi vatsassani tuntua viiltävää kipua, oikealla puolella!
Yritin nukkumista jääpussin kanssa, mutta kipu oli niin kovaa että mietin kaikenlaisia vaihtoehtoja syystä ja tilanteen ratkaisuja. Kello 23 päätin lähteä TYKSiin. Harkitsin hetken ambulanssia, mutta päätin että jaksan kävellä hitaasti. Matkahan ei ole pitkä.
Raketit risteilivät pilvisellä taivaalla. Eniten oli punaisia ja valkoisia. Jonkinverran vihreitä ja keltaisiakin näkyi.
Lauantai 1.1.2011 klo 00:15 menin akuutin ovesta sisälle ja ilmoittauduin neuvonnassa. Minut ohjattiin sisälle, osoitettiin peti ja sairaalavaatteet. Makasin ja kuume mitattiin. Verikokeita otettiin ja annettiin pissakoepurkki. Lääkäri tuli tutkimaan ja totesi minut kivuliaaksi ja määräsi tarkkailuun, diagnoosilla alkava divertkuliitti.
Hoitaja laittoi nesteytystipan ja vei minut sängyllä A-sairaalan 6 kerrokseen, osastolle 216, huone nro 2.
Viestitin Kaijalle, että oon täällä ja koirat ovat yksin kotona. Pyysin että hän tulis hakemaan avaimen ja kävis ottamaan koirat hoitoon. Itkin vähän eikä nukuttanut. Otin tarjotun särkylääkkeen ja torkahdin aamuyöstä tunnin.
Klo 8 aikaan herätin Kaijan soittamalla ja hän lupasi tulla hakemaan avaimen, kun ensin käy aamulenkin Niilon kanssa.
Lääkäri tuli kierrokselle ja halusi epäillä sappea, mutta määräsi suonensisäisen divertikuliitti lääkkeen.
Erno (vietti ensimmäistä turkulaispäiväänsä)tuli Ninan kanssa. Lupasivat kuljettaa minut kotiin tarvittaessa.
Marian kävi hakemassa Kaijalta Mintin ja Nöpön heille ja piti ne yli yön. Hyvin oli mennyt. Maxie oli tyytyväinen Kaijan luona.
Sunnuntai aamu 2.1.2011. Nukuin yön hyvin ja heräsin klo 05 aikaan. Sänngyn yläpää oli aivan märkä, koska kanyyli oli irronnut. Soitin hoitajaa, joka antoi minulle kuivan paidan ja vaihtoi lakanat ja tyynynpäällisen. Sitten nukuin vielä vähän ja kun heräsin uudestaan olo oli paljon parempi kuin edellisenä päivänä. Kipu oli kyllä tallella, mutta viiltävä terävyys oli häipynyt. Lääkäri määräsi ultraäänitutkimukseen, joka sitten näytti että sappi on puhdas ja normaali, kuten myös maksa ja haima. Umpilisäkettä ei saatu näkyviin.
Koko ajan kielsin leikkausta ja pyysin päästä lääkkeen kanssa kotiin.
Koska laboratoriotulokset näytti, että tulehdus oli laantumassa sain lähteä. Erno ja Niina kyyditsi minut kotiin ja Marian ja Kari toivat Mintin ja Nöpön. Maxie jäi vielä Kaijalle pedikyyriä odottamaan.
Tänään kävin äidin kanssa syömässä ja ulkoilemassa. Olen vähän siivonnut, joulua poispäin. Kampasin Nöpöä ja siistin hänen tassukarvat. Mintin pesin kokonaan, nyt illalla. Huomenna iltapäivällä mennään hakemaan Maxie kotiin.

JOULU

Niin joulu tuli ja meni. Periaatteessa ihan hyvin.
Jouluaaton aaton aamulla soitti kotihoitaja Lehmusvalkamasta, että äiti on kaatunut, mutta ei ole näkyviä vammoja. Hän kysyi järjestääkö hän äidin akuutille vai haluanko itse järjestää?
Kerroin, että tulen ihan kohta ja menen itse mukaan. Oli niin kova pakkanen, että käveleminen ei oikein huvittanut, joten päätin mennä linja.autolla torille nostamaan rahaa OTTOmaatista ja jatkan sitten Lehmusvalkamaan.
Kun olin auyomaatilla Anne .siskoni soitti ja kertoi olevansa Turussa. Menin hotelliin ja sitten ajeltiin Lehmusvalkamaan.
Soitin terveyskeskukseen ja he kehoittivat soittamaan 211. Soitin ja ambulanssi. Nainen ja mies -hoitaja tulivat, tutkivat ja saivat äidin seisomaan tuettuna. Jaloillan seisovaa potilasta he eivät vie ambulanssissa! He kehottivat tilamaan invataksin, joka tulee hakemaan pyörätuolin kanssa, Niin tapahtui ja terveyskeskuksessa ottivat äiti tarkkailuun ja minulle annettiin puhelinnumero johon sain soittaa parin tunnin päästä.
No vähitellen äiti tuli Invataksilla, Furesis reseptin kanssa, kotiinsa. Sairaala oli niin täynnä, että eivät voineet ottaa sisälle.
JOULUAATTOna sisar miehineen kuljettivat minua koirineni Mynämäelle joulunviettoon Pirjon perheen kanssa, Kerstinin kera. Sitten he lähtivät viettämään jouluaattoa äidin kanssa. Pirjolla oli jatkuvaa tarjoilua ja pukki kävi tuomassa hienoja ja hyviä lahjoja. Valvottiin aamukahteen, punaviinin avulla.
Viiru -kissa oleskeli 'evakossa' saunaosastossa, koirilta piilossa. Koirat olivat tyytyväisiä, kun oli monta rapsuttajaa. Lunta satoi paljon ja pakkasta oli ja pistävä tuuli. Joulupäivänä käveltiin hautausmaalla viemässä kynttilöitä.
TAPANINPÄIVÄNÄ Lapsukaiset menivät kavereiden luo, Pitjo ja Micke kuljettivat koirat kotiin ja sitten mentiin yhdessä mumia tervehtimään. Hän oli jo omin jloimn pystyssä.

YSTÄVÄNPÄIVÄ

Tänään vietetään siis niinsanottua ystävänpäivää!
Sisareni Elisabeth tuli tervehtimään minua ja koiria. Hänellä oli oma koira Igor mukana, mutta en huomannut otta Igorista kuvaa. Huomion 'varasti' pystykorva -koirieni korvat! Niillä on outo taipumus piilottaa korviansa, kun näkevät kameran. Olen miettinyt oisko se salaman häikäisy joka niitä jännittää. Monen otoksen ansiosta sain kaksi kuvaa missä korvat näkyy. En jaksanut touhuta niin kauan, että molempien korvat olisivat pystyssä yhtaikaa, joten liitän kuvat, jossa kummallakin koiralla on vuoronperään "korvat piilossa - korvat pystyssä".

Kaikki vuosien päiväthän ovat oikeastaan ystänpäiviä, mutta ehkä onkin ihan hyvä keskittää huomio yhteen päivään? En ole vielä oikein päässyt mukaan täysin purjein, mutta oikeastaan alan tottua tähän.
Tänä vuonna tuntui siltä, että olisin halunnut lähettää kortit kaikille ystäville.
No, viime tiistaina sairastuin ankaraan 'nuhalentsuun' ja voimat meni kipujen kestämiseen!
Viikon lopuksi oli tapahtumia suunniteltu ja minä en voinut osallistua mihinkään!
Perjantaina oli äidin lääkäri ja sisaret kävivät hänen kanssaan siellä. Pärjäsivät hyvin - tietekin,
Lauantaina oli Laurin 44 -vuotispäivä ja olin varannut pakettiin tarpeit. En sitten jaksanut tehdä pakettia enkä olis jaksanut kävellä postiinkaan. Soitin ja onnitteli luvaten paketin 'jälkijunassa'. Onneksi sen ikäinen ymmärtää.
Niilo -koiraystävämme 10 -vuotis synttärijuhliin oli myös kutsu käynyt lauantaiksi!
Ilmoitin meilitse, etten taida jaksaa, enkä halua tartuttaakaan muita juhlijoita. Kaija 'emo' soitti perjantaina ja sanoi, että Maxien on ainakin tultava - hän tulee Niilon kanssa hakemaan! Maxie on nyt ollut kaksi yötä poissa kotoa ja meillä on ollut ikävä. Tiedämme kuitenkin, että Maxiella on siellä hauskaa, niin jaksamme odottaa siihen asti, kun jaksan kävellä sinne hakemaan. Kaija soitti ja kertoi, että kakkua oli jäänyt!
Tänään olisi ollut käynti Marian ja Kari koirakummien luona, mutta siirrettiin ensi viikonloppuun.
Kiitettävän monet ihanat ystävät ovat soitelleet ja lähetelleet viestejä sekä kännykkään, että sähköpostiin. Itse olen selitellyt sairasteluani.

Paranemaan päin

On kumma miten sitä ei tajua sairastavansa ennen kuin on niin kipee, että ei pärjää ollenkaan. Nyt syön kolmatta päivää lääkettä ja alkaa tuntumaan paranemista.
Lumikin on kauniimpaa, kun on pari miinusatetta - Tiinan syntymäpäivän kunniaksi!

MÄRKÄÄ LUNTA

Eilinen vesisade on muuttunut märkään lumisateeseen! Kuitenkin se on mielekkäämpi kuin pelkkä vesi. Maaperä on kumisaappaita vaativa. Aura-autot ja lumikolat ovat töissä aamuvarhaisesta iltamyöhäseen. Heillä on nyt hyvät tienestit.
Kävin eilen terveyskeskuksessa pissavaivani kanssa ja sain lääkettä, joka on jo alkanut helpottamaan oloa. Kaikenlaista pitää näköjään olla. Ihan turhaan. Tiedän mistä se johtuu ja voin varmaan välttää jatkossa.
Mieli on suunnilleen yhtä harmaa kuin kelikin.

VÄLIPÄVÄT

Joulun jälkeinen elämä alkoi sitten vesisateella! Joulu oli rauhallinen ja mukava.
Eilen Mintti seisoi ulkona ja ihmetteli mihin kaikki on hävinnyt, kun jokapaikassa oli vain valkoista. Lunta oli tullut niin paljon eilisen ja yön aikana, että koko maisema oli peitossa. Tänään sre sitten häviää. Saa nähdä milloin tämän päälle pakastaa ja tulee liukkaat!
Kuulin eilen pikkuserkulta, että isänsä sisar Gunnel (76v)on menehtynyt sairaskohtaukseen 26.12.
Tilasain tänään terveyssisrelle ajan virstankirvelyn takia. En tiedä jähtyneeni pakkasaikana, mutta palellut kylla olen.

Kunnallinen hammashoito.

Tänään oli merkittävä päivä, joten täytyy merkitä muistiin!
Klo 07:45 lähdin Hammaskliniikalle klo 08:15 varatulle ajalle.
Viime keväänä hammastani alkoi särkemän kovasti ja sain ajan särkypolikliinalle. Silloin sattui hammaslääkäri Jääskeläinen olemaan vuorossa. Hän tutki hampaat, sekä aloitti juurihoidon. Hän totesi suussani olevan monta muutakin hammasta, jotka tarvitsivat hoitoa ja laittoi minut kunnalliseen hammashoitojonoon! Sain myös puhelinnumeron Terveyskeskuksen hammashoidon ajanvaraukseen, jonne soittaisin saadakseni jatkohoitoa aloitettuun juurihoitoon.
Soittaessani ajanvaraukseen kertoivat aikoja olevan aika niukasti (sehän ei ollut mikään yllätys)! Ajanvarauksesessa vastaava nainen kysyi olisinko halukas käymään hammaslääkärioppilaan hoidettavana Turun hammaskliniikalla, sinne pääsis nopeammin, mutta hoito olis sitten hitaampaa. Kerroin olevani eläkkeellä ja pystyisin järjestämään aikaa hoitoa varten ja olin siis halukas hammaslääkärioppilaan hoidettavaksi. Sain ajan oppilas Richard Blair'lle joka jatkoi juurihoidon.
Syksyllä soitin Terveyskeskuksen hammashoidon ajanvaraukseen ja kerroin olleeni 5 kk jonossa. Tiedustelin ajanvarausjonon pituudesta. Sain tietää, että jonoa on pitkästi, jolloin kysyin voisinko jatkaa Hammaskliniikalla käyntiä. Sain tietää, että minun pitää pyytää, että joku opettaja tutkii olenko sovelias heille oppilaspotilaaksi.
Kysyin Richard Blair'lta jatkaisko hän hampaitteni hoitoa. Hän teki ns. alkututkimuksen ja pyysi sitten opettajan arvioimaan olenko sovelias hänen 'opintopotilaakseen'. Opettaja tutki mitä töitä hampaistoni tarjoaa ja totesi, että on kaikenlaista tekemistä. Ihan plakinpoistosta uuden proteesin tekoon asti.
Tänään oli sitten toimenpiteiden suunnittelupäivä! Sain tietoa, että lysti tulisi maksamaan toista tuhatta euroa! Päätin, että se on tärkeää ja yritän junailla sen onnistumaan.

Kevätflunssa, WC -pönttö

Maanantaina sain taas päänsärkyä ja olo ei tuntunut hyvältä. Ajatteli, että olin saanut kylmää matkalla Porista, koska pohjoistuuli oli hyvin kylmä. Tiistaina kävin apteekissa ostamassa Eginaforchea ja Buranaa.
Kurkku kipeytyi keskiviikon aikana 22.4. Aamulla käytin huoltomiehen katsomassa WC -pöntön imutehoa ja kerroin, että olen kirjoittanut isännöitsijälle asiasta ja hän oli sitä mieltä, että huoltomiehen on käytävä tarkastamassa. Kerroin myös, että olen miniän kanssa keskustellut asiasta ja arvelemme, että pöntön siirto nykyiseen paikkaansa on ollut virhe, koska vesi virtaa tehokkaammin suoraan alas kuin vinoon alas. Pönttö täyttyy huuhdellessa 'isoa hätää' vedellä, mutta ei vie 'hätää' mennessään, vaan 'hätä' tukkii viemärin ja minä joudun työntämään tavaran pois 'karhupumpulla'. Huoltomies mietti hetken ja pyysi talouspaperia. Annoin koko rullan josta hän repi muutaman paperin, jotka hän pudotti pönttöön. Sitten hän veti vettä päälle ja pönttö täyttyi vedestä, mutta paperit eivät lähteneet mihinkään vaan uivat rennosti erittäin heikkossa vastavirassa. Kun painoin 'karhupumpulla' lähti paperit sieltä 'hurlumpsis'. Huoltomies oli samaa mieltä Tiinan kanssa, että vika piilee pöntön sijainnissa + putkistossa. Itse pöntössähän ei ole mitään vikaa, vaan sen sijsinnissa.
Putkisto on videokuvattu, joten pyysin, että hän yrittäisi tutkia minkä näköiseltä se näyttää tämän asunnon kohdalla. Hän ei ollut aivan varma onko joka kolkka kuvattu, mutta hän lupasi puhua isännöitsijän kanssa.
Ruissalossa oli Fölkhälsanin Coach +65 virikepäivä ja piti ehtiä sinnekin. Linja-autolippu näytti punasta, eikä mun kortit kelpaa kaupungin rahastuslaitteissa. Pääsin torille ja menin Folkhälsaniin ja lainasin kympin Evalta. Ehdin 10:30 linja-autoon. Margó soitti ja kysyi milloin olen siellä. Sanoin, että lähtisivät kierrokselle, kun en tunne itseni hyvinvoivaksikaan. Sinne tullessani kävelin kasvihuoneet läpi ja odottelin, että kävelijät tulisivat. Sitten syötiin, enkä mennyt enää kasvihuoneisiin vaan lähdin 14:30 l-autolla kaupunkiin. Menin apteekkiin ostamaan yskänlääkettä. Ystävällinen farmaseutti neitonen kysyi minkälaista ja minä halusin keuhkoputkitulehdusta parantavaa. Farmaseutti huolestui ja kysyi olenko käynyt lääkärissä. Kerroin, että en ole, enkä mene, haluan vain yskänlääkettä! Hän sanoi, että olis viisainta mennä lääkäriin. Minä käännyin ja lähdin ulos ilman yskänlääkettä.
Torstaina yskin, kipeällä kurkulla - Ai, ai, ja väsytti hirveesti. Soitin jo omalääkärin ajanvaraukseen ja pyysin aikaa 'tälle päivälle' Hoitaja kysyi koska tauti on alkanut. Sanoin:"maanantaina" ja hän sanoi: "Ei lääkäriin niin pian tartte..." Vastasin "EI, tietenkään, kiitos - hei!" ja suljin puhelun.
Sen jälkeen suljin koko puhelimen ja nukuin. Kukaan ei häirinnyt sairastamistani, paitsi hammaslääkäri jolle mulla oli torstaina pitkä aika juurihoidon tiimoilta.
En yhtään muistanut kipeällä päälläni, että olisin peruuttanut, kun en aikonut sairastua! Tultiin siihen tulokseen, että en jaksa yskimättä kestää hoitoa, joten se aika meni hukkaan. Ensi viikolla on seuraava aika. Olenhan odottanut tätä hammaslääkäriaikaa kuin kuuta nousevaa ja sitten meni näin.
Perjantaina alkoi aivastelu ja nenä 'valui' kirkasta nuhaa, tipoittain. Yskiminen jatkui, mutta kurkku ei enää ollut yhtä kipeä. Ke, to ja pe tuntui jokainen pahemmalta kuin edellinen ja kaiken kruunasi pistävä päänsärky.
Olen nukkunut aika paljon, enkä ole puhunut edes koirien kanssa. Onneksi ilma on ollut lämmin, joten ulkoilu koirien kanssa on hoitunut kohtuullisesti. Aurinko on paistanut ja olen sulkenut silmäni roskilta, karvoilta ja pölyiltä sekä likasilta ikkunoilta. Mariannen ja Karin piti tulla lauantaina kokoamaan kirjahyllyäni, mutta täytyi peruuttaa.
Siinä meni yksi viikko! Harvoin sairastan nykyisin, mutta täytyy kai minunkin joskus sairastaa. Toivottavasti alkava viikko on sitten parempi. Vielä kunto tuntuu heikolta, mutta kuitenkin parempaan päin ollaan menossa.
Olen muistellut, että noin pari viikkoa sitten linja-autossa, joku takanani istuva yski samalla lailla kuin minä nyt olen tehnyt, joten katotaan kenelle olen nyt tartuttanut tämän loppukuuksi??? - TOIVOTTAVASTI EI I I ! ! !