Tarjuska haastoi minut kertomaan tuntomerkeistä, joista minut tunnistaa.
Nyt (ja aiemminkin) on ollut paljon liikkeellä fakta-haasteita, esim. 'kerro 20 faktaa' jne.
Tämä haaste ei käsittelekään faktoja, vaan tuntomerkkejä.
Kerro yksityiskohtia itsestäsi ja jaa ne muille.
Haasta sitten 5 muuta bloggaajaa tekemään sama edelleen.
1. Onhan meitä harmaahiuksisia naisia useampia, mutta minulla on ranskalainen letti takaraivolla.
2. Jos sattuu, että vaatetukseni näyttää muodikkaalta, se on vahinko! Yleensä olen jäljessä muodista. Viihdyn parhaiten vasta sitten, kun vaatteet ovat kypsyneet kaapissani jonkin aikaa.
3. Moni 'puolituttu' on tunnistanut minua koirasta/koirista.
4. Välttelen ihmisten kanssa puhumista. Yritän kävellä reippaasti määrätietoisen näköisenä eteenpäin. Joskus olen onnistunut siinä niin hyvin, että huomaan olevani aivan toisessa paikassa kuin minne olisin ollut menossa!
5. Edellisestä huolimatta ilahdun useimmiten ihmisistä, jotka puhuttelevat minua - tutuista ja usein tuntemattomistakin.
6. Jos minut tunnistaa, täytyy siis nykäistä hihasta, tai mieluummin moikata.
7. Jos vastaantulevalla ihmisellä on koira tai muu lemmikki, katson lemmikkiä ja hymyilen sille.
8. Yritän aina olla ystävällisen, tai ainakin tyytyväisen, näköinen.
9. Käsilaukun virkaa hoitaa joko olkalaukku tai jonkinlainen reppu - joskus molemmat yhtaikaa.
10. Ulkoiluvaatteeni ovat usein ruskeat tai beigen väriset.
11. Sopivan pituiset 'pitkät housuni' ovat usein väriltään mustat tai ruskean eri vivahteet. Kesällä voi olla vaaleat, liilassakin löytyy.
12. Yritän muistaa käyttää kaulakoruja. Korvissa on useimmiten helmet ja molemmissa käsissä on yksi kivisormus. Vasemmassa kädessä äidiltä joululahjaksi saatu kultainen, vuorikristallikivellä varustettu ja oikeassa sisarelta syntymäpäivälahjaksi saatu hopeinen, punaisella kivellä.
13. En meikkaa koskaan. Ihan joskus voin laittaa huulipunaa, mutta se on yleensä pian syöty.
14. Käytän epämuodikkaita silmälaseja - ja viihdyn niissä. En voi hankkia uusia, koska minun mallisia sankoja ei myydä nykyisin.
15. Koirankarvoja löytyy vaatteissani.
16. Liikun useimmiten kävellen tai pyörällä, linja-autolla tai jonkun tuttavan autossa.
17. Voin joskus syödä julkisesti lihapiirakkaa Turun torilla.
18. Vasaramäen puisto on laaja ruohokenttäpuisto joka on ihana. Siellä löytyy jokunen 'kiviasetelma' ja puita. Sieltä minut tunnistaa kolmen koiran kanssa ulkoillessa aamuin illoin. Joskus käyn koirapuistoissa päivisin, että saavat juosta enintä energiaansa kintuistaan. Ovat rauhallisempia sisällä sitten.
19. Olen keskimittainen ja muutama ylimääräinen kilo löytyy.
20. Silmäni ovat vieläkin ruskeat, jos tunnistaja pääsee niin lähelle, että voi todeta.
Minä en tunne bloggaajia kuin Kaarinan niin hyvin, että haastan. Sinä haastat ehkä sitten lisää.
21.4.09
Mintin juoksu
Eilen Mintti sitten sai kuin saikin toisen 'juoksunsa'. Olen odottanut sitä jo tammikuussa tulevaksi, koska ensimmäinen juoksu alkoi tasan puolivuotispäivänä, eli 5.9.08.Nyt tuli 7½ kk:n väli. Ehkä se onkin vain hyväksi. Kuitenkin hyvä kun tuli niin saadaan se elettyä. Tosin Niilon oli tarkoitus tulla huomenna illalla loppuviikoksi hoitoon, mutta nyt hän saa sitten olla Elisabeth:n luona Igorin ilona.
Mintti hoitaa ja putsaa itseään erittäin hyvin. Huolellinenhan hän on muutenkin, niin miksikäs ei sitten tässäkin asiassa.
Koivut ja muutamat muut puut ja pensaat ovat puhjennut pölyttelemään siitepölyjään. Sain lievän allergiatuntemuksen, joka on ollutkin vähitellen tulossa sitä mukaa kun kevät on edennyt. Tänään olo tuli niin vaikeaksi, että lähdin apteekkiin ostamaan Eginaforchea ja Buranaa. Nyt on helpompi olo, mutta nihkeä heikkouden hiki jäähdyttää vielä iholla. On selittämätön 'viluolo'. Kyllä se sitten iloksi muuttuu, kunhan siitepölykausi ohitetaan. Vähän minulla vaivoja on, mutta sitä kärsimättömämpi olen potilaana.
19.4.09
Käynti Porissa
Linja-automatka meni todella hyvin. Kaikki olimme rauhallisia eikä kukaan oksentanut. Oli kaunista ja aurinkoista, mutta kova kylmä tuuli haittasi ulkona olemista. Muuten käynti oli hyvin onnistunut. 
Vietettiin Karrin 36 -vuotispäivää, joka on vasta 23.4., mutta monesta syystä vietimme nyt. Kävimme ravintolassa syömässä hyvää ruokaa ja yhdessäolo oli sydämellistä. Lisäksi Tiina teki hyvää ruokaa kotonakin ja Sankarin suklaatäytekakku oli todella maukas.
Koirat tutustuivat toisiinsa. Esme on ison kokoinen Minttiin ja Nöpöön nähden ja ensin Nöpö joutuikin alakynteen. Esme on kuitenkin viisas kora ja tajusi vähitellen, että näitä on käsitettävä 'silkkihansikkain'. Kyllä Nöpö ja varsinkin Mintti oli koko ajan enemmän tai vähemmän varuillaan, mutta heistä oli kyllä ihanaa saada juosta mustavaristen perässä. Koiratarjoilukin oli aivan luxusluokkaa.
Väsyneinä ja onnellisina kotiuduimme noin puoli kuuden aikaan illalla. Kun kotona purin matkarepun löysin sieltä digikameran! Viestiteltiin vähän aiheesta ja sain todeta, että omistan nyt digikameran. Harjoittelin vähän käyttöä illalla, mutta poistin ne kuvat, koska kohteet olivat aika välinpitämättömiä. Nukahdimme kaikki tyytyväisinä varhain illalla.
Vietettiin Karrin 36 -vuotispäivää, joka on vasta 23.4., mutta monesta syystä vietimme nyt. Kävimme ravintolassa syömässä hyvää ruokaa ja yhdessäolo oli sydämellistä. Lisäksi Tiina teki hyvää ruokaa kotonakin ja Sankarin suklaatäytekakku oli todella maukas.
Koirat tutustuivat toisiinsa. Esme on ison kokoinen Minttiin ja Nöpöön nähden ja ensin Nöpö joutuikin alakynteen. Esme on kuitenkin viisas kora ja tajusi vähitellen, että näitä on käsitettävä 'silkkihansikkain'. Kyllä Nöpö ja varsinkin Mintti oli koko ajan enemmän tai vähemmän varuillaan, mutta heistä oli kyllä ihanaa saada juosta mustavaristen perässä. Koiratarjoilukin oli aivan luxusluokkaa.
Väsyneinä ja onnellisina kotiuduimme noin puoli kuuden aikaan illalla. Kun kotona purin matkarepun löysin sieltä digikameran! Viestiteltiin vähän aiheesta ja sain todeta, että omistan nyt digikameran. Harjoittelin vähän käyttöä illalla, mutta poistin ne kuvat, koska kohteet olivat aika välinpitämättömiä. Nukahdimme kaikki tyytyväisinä varhain illalla.
17.4.09
Pyykkipäivä
Säätiedotus on jo viikon uhannut sateilla. Sekä lumi- että vesisadetta on ollut tarjolla. Meille on suotu jonkin verran vesisadetta ja se on hienovaraisesti satanut öisin. Tänä aamuna tunsin kuitenkin muutaman pisaran osuvan hipiälleni ja ajattelin, että nyt tuli varmaan sadepäivä - vaan ei sentään! Aurinko kurkisti pilvien välistä ja voitti alaa koko ajan. Tuuli on aika voimakas ja viileä, mutta ei kylmä - ainakaan minusta.
Eilen kävin äidin luona avustamassa hänen pyykinpesuaan ja koska minunkin likapyykkikori pursusi jo paljouttaan päätin pitää pyykkipäivän kotonakin.
Koirien kanssa täytettiin ensimmäinen koneellinen - valkopyykillä.
Sitten tehtiin pitkä kävelylenkki ja sen jälkeen he saivat odottaa sisällä, kun kävin alakerrassa vaihtamassa kirjopyykin koneeseen. Valkopyykin ripustin ulos narulle heilumaan tuulessa.
Kun kirjopyykki oli pesty vein vielä talvitakin koneeseen. Sen kanssa laitoin, pesupussiin - muovipussilla 'vuoratut', äidin kutomat Huopanen -langasta kutomat lapaset, huopumaan. Pesuohjelma oli itsesiliävälle hienopyykille, eli 40 astetta, joten huopuminen on aika vähäistä, tosin muodon sai venytettyä helpommin esille. Pitäis varmaan seuraavaksi laittaa valkopyykin kaveriksi, niin huopuminen olis vahvempaa. Ripustin kirjopyykin kuivumaan ja otin valkopyykin sisälle. T -paidat, lakanat ja pyyhkeet olivat melkein kuivat ja tuoksuivat ihanan raikkaille. Kaappiin tulee sama ihana tuoksu. Kirjopyykkikin on jo sisällä, mutta koska siinä on paksumpaa materiaalia se ei ollut vielä kuivaa, joten ripustin ne tuoksumaan vessaan.
Eilen kävin äidin luona avustamassa hänen pyykinpesuaan ja koska minunkin likapyykkikori pursusi jo paljouttaan päätin pitää pyykkipäivän kotonakin.
Koirien kanssa täytettiin ensimmäinen koneellinen - valkopyykillä.
Sitten tehtiin pitkä kävelylenkki ja sen jälkeen he saivat odottaa sisällä, kun kävin alakerrassa vaihtamassa kirjopyykin koneeseen. Valkopyykin ripustin ulos narulle heilumaan tuulessa.
Kun kirjopyykki oli pesty vein vielä talvitakin koneeseen. Sen kanssa laitoin, pesupussiin - muovipussilla 'vuoratut', äidin kutomat Huopanen -langasta kutomat lapaset, huopumaan. Pesuohjelma oli itsesiliävälle hienopyykille, eli 40 astetta, joten huopuminen on aika vähäistä, tosin muodon sai venytettyä helpommin esille. Pitäis varmaan seuraavaksi laittaa valkopyykin kaveriksi, niin huopuminen olis vahvempaa. Ripustin kirjopyykin kuivumaan ja otin valkopyykin sisälle. T -paidat, lakanat ja pyyhkeet olivat melkein kuivat ja tuoksuivat ihanan raikkaille. Kaappiin tulee sama ihana tuoksu. Kirjopyykkikin on jo sisällä, mutta koska siinä on paksumpaa materiaalia se ei ollut vielä kuivaa, joten ripustin ne tuoksumaan vessaan.
14.4.09
Pääsiäisen jälkeinen elämä
Eilen, pääsiäisaamuna, oli ihana herätä ilman päänsärkyä!
Pitkänä perjantaina olin niin sairas, että makasin melkein koko päivän.
Koirien kanssa kävin ulkona ja totesin, että ilma on mitä ihanin ja ihmettelin mihin lenkkeilyhaluni on hävinnyt ja tuleeko se takasin. Pidin koko päivän sekä kännykkää että tietsikkaa suljettuna. Ajattelin, että ei tarvii aina olla tavoitettavissa. No tietenkin lapset kaipasivat juuri silloin. Lauantaina, kun avasin kännykän oli viestiä tiedustellen vointiani. Viestitin takasin, että voin kyllä hyvin, mutta olen potenut hirveää hammas- ja päänsärkyä. Lupasin ottaa vierailua vastaan maanantaina. Olinkin toivonut, että ehtisivät tulla käymään. Sainkin sitten huushollin siivottua lähes edustuskuntoon. Olisin halunnut pestä ikkunat jo ennen pääsiäistä, mutta en jaksanut. Kai saan ne vapuksi pestyä, eihän ne mihinkään karkaa.
Kesä on todella tulossa aika vauhtia. Sadetta ei ole liikoja tullut ja se mitä on tullut on satanut häveliäästi öisin. Ilma on kyllä miellyttävä. liukkaatkin loppuivat oikeastaan aika äkkiä, eikä kurakeliä ole vielä ilmaantunut.
Kahden viikon päästä on vappu ja ensi viikolla saan jatkaa hampaan juurihoitoa ja äidillä alkaa tasapainoryhmäajat - ja ARBISkurssit päättyvät. Sitten pitää olla oma ohjaaja käsitöissä!
Pitkänä perjantaina olin niin sairas, että makasin melkein koko päivän.
Koirien kanssa kävin ulkona ja totesin, että ilma on mitä ihanin ja ihmettelin mihin lenkkeilyhaluni on hävinnyt ja tuleeko se takasin. Pidin koko päivän sekä kännykkää että tietsikkaa suljettuna. Ajattelin, että ei tarvii aina olla tavoitettavissa. No tietenkin lapset kaipasivat juuri silloin. Lauantaina, kun avasin kännykän oli viestiä tiedustellen vointiani. Viestitin takasin, että voin kyllä hyvin, mutta olen potenut hirveää hammas- ja päänsärkyä. Lupasin ottaa vierailua vastaan maanantaina. Olinkin toivonut, että ehtisivät tulla käymään. Sainkin sitten huushollin siivottua lähes edustuskuntoon. Olisin halunnut pestä ikkunat jo ennen pääsiäistä, mutta en jaksanut. Kai saan ne vapuksi pestyä, eihän ne mihinkään karkaa.
Kesä on todella tulossa aika vauhtia. Sadetta ei ole liikoja tullut ja se mitä on tullut on satanut häveliäästi öisin. Ilma on kyllä miellyttävä. liukkaatkin loppuivat oikeastaan aika äkkiä, eikä kurakeliä ole vielä ilmaantunut.
Kahden viikon päästä on vappu ja ensi viikolla saan jatkaa hampaan juurihoitoa ja äidillä alkaa tasapainoryhmäajat - ja ARBISkurssit päättyvät. Sitten pitää olla oma ohjaaja käsitöissä!
6.4.09
Hammassärky
Kuuluuko kevääseen hammassärkykin?
Kolmatta viikkoa sitten alkoi hammasta kolottaa ja tilasin ns. 'särkyajan'.
Hammaslääkäri sanoi: "HYVÄ, että tulit. Tämä hammas on jo kuoliossa! Aloitetaanko juurihoito?" Lupasin aloittaa. Hän puudutti kunnolla ja porasi ja tyhjensi märkivän aineen juurikanavista. Sitten hän laittoi väliaikaisen paikan ja kehotti varaamaan lisäaikoja jatkotoimenpiteelle.
Viime lauantai-aamulla, valmistellessani itseäni ja koiria tilkkutyökurssipäivää varten, ihmettelin kun oli samanlainen päänsärky kuin viime kerralla, kun menin tilkkutyökurssille. Päivän mittaan hammasta alkoi tykyttää ja tajusin, että päänsärky johtui siitä. Kotiin tullessani haudoin hammasta kamferitipoilla kostetulla vanutupolla. Tykytys lakkasi ja ajattelin, että tällä tavalla voin sitten odottaa kaksi viikkoa seuraavaa aikaa.
Nyt on tiistai aamu ja särkytön aika oli vain sunnuntain päivän. Nyt aamulla soitin sitten särkyajan ja sain sen, pitkän puhelin jonotuksen jälkeen, Pääskyvuoren kouluhammashoitolasta klo 12:30.
Kolmatta viikkoa sitten alkoi hammasta kolottaa ja tilasin ns. 'särkyajan'.
Hammaslääkäri sanoi: "HYVÄ, että tulit. Tämä hammas on jo kuoliossa! Aloitetaanko juurihoito?" Lupasin aloittaa. Hän puudutti kunnolla ja porasi ja tyhjensi märkivän aineen juurikanavista. Sitten hän laittoi väliaikaisen paikan ja kehotti varaamaan lisäaikoja jatkotoimenpiteelle.
Viime lauantai-aamulla, valmistellessani itseäni ja koiria tilkkutyökurssipäivää varten, ihmettelin kun oli samanlainen päänsärky kuin viime kerralla, kun menin tilkkutyökurssille. Päivän mittaan hammasta alkoi tykyttää ja tajusin, että päänsärky johtui siitä. Kotiin tullessani haudoin hammasta kamferitipoilla kostetulla vanutupolla. Tykytys lakkasi ja ajattelin, että tällä tavalla voin sitten odottaa kaksi viikkoa seuraavaa aikaa.
Nyt on tiistai aamu ja särkytön aika oli vain sunnuntain päivän. Nyt aamulla soitin sitten särkyajan ja sain sen, pitkän puhelin jonotuksen jälkeen, Pääskyvuoren kouluhammashoitolasta klo 12:30.
4.4.09
Lintujen viserrystä ja kevään tuoksuja
...kevät on!
Meilläpäin on satanut hyvin, hyvin vähän. Lumi ja jää on silti sulanut kovaa kyytiä.
Paljas maa kiinnostaa koiria mielenkiintoisine tuoksuineen. Lenkkeilyt venyvät siksi pitkiksi ja mikä onkaan mukavampaa kuin keväisessä luonnossa kulkeminen.
Linnut, täälläpäin toistaiseksi pääasiassa talitiaiset, varikset ja kyyhkyset, ovat alkaneet muodostaa reviirejä. Puistossamme on siksi aikamoinen konsertti, varsinkin aamulenkillä. Koiratkin katselevat sinne tänne säntääviä lintuja. Ihmettelevät ehkä mikä pitää niitä ylhäällä ilmassa niin hyvin. Koira itse, kun yrittää hypähtää, tömähtää satavarmasti takaisin alas maahan.
Vielä on hienoa kävellä missä vain, kun jäätikkökeli loppui, mutta kunhan se sade meille siunaantuu ja routa sulaa niin johan on kuravelliä. Täytyy alkaa pitäytymään hiekkateillä, ettei kengät kanna kovin paljon savea sisälle.
Kaikenkaikkiaan on ihanaa, kun meillä on vuodenaikojen vaihtelut. Jokaisessa on oma ihana asiansa...
Meilläpäin on satanut hyvin, hyvin vähän. Lumi ja jää on silti sulanut kovaa kyytiä.
Paljas maa kiinnostaa koiria mielenkiintoisine tuoksuineen. Lenkkeilyt venyvät siksi pitkiksi ja mikä onkaan mukavampaa kuin keväisessä luonnossa kulkeminen.
Linnut, täälläpäin toistaiseksi pääasiassa talitiaiset, varikset ja kyyhkyset, ovat alkaneet muodostaa reviirejä. Puistossamme on siksi aikamoinen konsertti, varsinkin aamulenkillä. Koiratkin katselevat sinne tänne säntääviä lintuja. Ihmettelevät ehkä mikä pitää niitä ylhäällä ilmassa niin hyvin. Koira itse, kun yrittää hypähtää, tömähtää satavarmasti takaisin alas maahan.
Vielä on hienoa kävellä missä vain, kun jäätikkökeli loppui, mutta kunhan se sade meille siunaantuu ja routa sulaa niin johan on kuravelliä. Täytyy alkaa pitäytymään hiekkateillä, ettei kengät kanna kovin paljon savea sisälle.
Kaikenkaikkiaan on ihanaa, kun meillä on vuodenaikojen vaihtelut. Jokaisessa on oma ihana asiansa...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)