12.1.09

Laatikoiden purkua

Tänään olen purkanut viisi laatikkoa. Niissä oli koriste-esineitä, lasia ja tietokonejuttuja.
Kyllä on pienessä tilassa paljon rahaa kiinni. Niin kuin tietokoneen 'korppu' -disketit. Niissä on asiaa, jota pidin hirveen tärkeänä silloin kun tallensin ja nykyisissä tietsikoissa ei ole edes 'korppuasemaa'. Nuoremmat ei varmaan tiedä mikä se onkaan??!! Olen ostanut itselleni ulkoisen korppuaseman. Se maksoi ennen 350 Mk ja nykyisin toistakymmentä euroa! Minulla on vielä tyhjiäkin 'korppuja', joihin voin tallentaa tietoa. Minusta 'korput' ottavat tiedon paremmin vastaan kuin CD -levyt.
Tila on tietenkin pienempi enkä säilyvyydestä tiedä, mutta eiköhän ne tiedot minun ajan säily? Jälkeläiset eivät varmaan ole edes kiinnostuneita minun tallenteista. Eikä haittaa - omaksi huviksenihan minä tallennan mitä tallennan.
Olenhan ostanut yhden muistitkunkin, mutta en ole oikein vielä päässyt käyttöön 'kiinni'. Kait siihenkin sitten tottuu, kunhan alan kunnolla käyttämään. Siihenhän mahtuu aivan hirveitä määriä tietoa. Täytyy varmaan inventoida vanha 'tieto' ja siirtää 'arkistoon'.
Ajatella, että runsaassa kymmenessä vuodessa tietsikat ovat kehittyneet tähän 'läppäri' ja 'tikku' -aikaan!
Tietokoneaikani aloitin vuonna 1992. Olin peruskurssilla ja huomasin hämmästyksekseni, että taidan oppia tätä.
Ostin tietokoneen osamaksulla, merkkiä en enää muista, maksoi 13 tuhatta markkaa (ja se oli edullinen)! Siinä oli 20 Mt kiintolevytilaa ja kahden vuoden päästä vaihdoin sen 40 Mt:seen, jossa oli Windows -ikkunat! Se oli hienoa! Sitten tuli huipputehokas Pentium ja kiintolevy kasvoi taas 20 Mt. Niin kehitys sitten kulki eteenpäin ja nyt minulla on tää ensimmäinen 'läppärini' neljättä vuotta. Se on viides koneeni. Koko on 1.99 GHz ja tietenkin se jo alkaa olla vähän hidas, kun kerkeen monesti antaa sille liikaa tehtävää ja se sekoo.
Mokkulan hankin viime vuoden lopulla, kun nettihinnat ovat pudonneet inhimillisimmälle tasolle, kun ei oo 'työnetistä' enää toivoakaan.
Joka kerta, kun olen vaihtanut konetta vauhti on ensin tuntunut aivan päätä huimaavalta, mutta sitten taas tasaantuu.

Ei kommentteja: