Mintti nukkui puoli kahdeksaan asti! Kävin eilen illalla Kirstin kanssa hänen uudessa vuokra-asunnossa putsaamassa hellan levyjä ja sitten saunottiin.
Tulin kotiin vasta puoli kahdeltatoista ja koirat valpastuivat hetkeksi.
Sunnuntaiaamuna sitten lähdettiin aamulenkille ja ala-aulassa olikin yllätys!
Ulko-oven alalasi oli säretty ja ulkoa tuli kylmää sisälle. Lattialla oven edessä oli paljon lasinsirpaleita!
Joku oli näköjään tullut kotiin anivarhain aamulla, kuitenkin minun jälkeen.
Avaimet eivät löytyneet! Oli varmaan kylmissään eikä tainnut kännykkäkään olla mukana. Oli siis täytynyt potkaista lasin rikki, että pääsi avaamaan ulko-oven!!!
Keinottelimme ulos ilman haavereita ja mietin mitä tehdä. Tultiin sisälle pyörävaraston kautta. Eihän koirat ymmärtänyt mitä tapahtui. Maxie käveli lasien päällä ja toivoin, ettei olis sellaista sirua joka tekis haavaa. Otin Mintin kainaloon, kun hän oli aivan ymmällään uudesta kulkureitistä. Päästiin onnellisesti sisälle ja katsoin kelloa. Se oli jo melkein puoli yhdeksän. Soitin (ja herätin) huoltomiehelle. Hän heräsi hetkessä ja lupasi tulla siivoamaan. Tulikin puolen tunnin päästä. Puhdisti lasinsirpaleet ja asensi pahvin aukon eteen. Ei tullut niin paljon kylmää sisälle. Ulkona oli -11 astetta.
Äiti soitti kymmeneltä ja kyseli milloin tulen. Menin koirineni aurinkoisessa maailmassa, Sagaan ja mittasin verenpaineen, joka ei näyttänyt hälyyttäviä lukuja, mutta olo ei ollut hyvä. Lupasin tulla huomenna heti yhdeksältä ja puhun Hannun kanssa Fysikaalisesta kuntoutuksesta. Tilataan lääkäri ja käydään verikokeissa. Eteinen ja makkari ovat vieläkin valotta. Enimmäkseen se on kyllä saamattomuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti