Nyt on tilkuttu ja messuiltu ihan olan takaa.
Launataina Karrin päiväpeite tuli paljon valmiimmaksi - voisko sanoa, että 'harjaan'.
Seuraavalla kerralla saan asettaa vanut ja vuoren paikalleen ja neulata hakaneuloilla kiinni, jotta voin sitten alkaa tikkaamaan sitä. Siinä kesä sitten meneekin rattoisasti. Toivottavasti sää sallii parveketyöskentelyä.
Siihen liittyen hankin kaksi lankarullaa, Käden taidot, Antiikki ja taide -mesulta.
Messulle lähtiessäni katsoin kotona Linja-auton aikataulu-vihosta, että l-auto nro 6 lähtisi Vaalasta klo 9.40 ja lähdin pysäkille, niin että olin ennen varttia vaille 10 siellä. Siellä luki aikataulussa kuitenkin, että Vaalasta lähti l-auto klo 9.15 ja seuraava lähtee 10.05. Harmitti, kun oli eri ajat! Pysäkin aikataulussa luki kuitenkin, että l-auto ei mene Kauppatoria pidemmälle ja ajattelin, että jos vihossa oleva aika olisi myös voimassa. Odotin 9.50 asti ja lähdin sitten Hippoksentietä Jäähallin pysäkille. Juuri ennen kuin ehdin pysäkille ajoi kaksi l-autoa peräkkäin nenäni edestä - ja seuraavat lähti sitten ½ tunnin päästä! Nyt harmitti vielä enemmän, kun en enää ehtisi takasin nro 6-auton pysäkille siihen 10.05 autolle. Istuin hetken ja lähdin kävelemään Uudenmaankatua keskustaan päin. Sitten odotin ja nro 61 tuli Ilpoisista ja vei minut Kauppatorille, missä otin OTTO-maatista rahaa ja menin l-auto nro 100 pysäkille, jossa auto ja sisko jo odottivat.
Messualueen pihalla oli seppäteltta ja teltta missä paistettiin Muurinpohjalettuja, Muikkuja sekä makkaraperunoita. Ostettiin siskon kanssa muikkuja ja mustikka-Tripit.
Mentiin sisälle, ostettiin liput ja katsottiin ensin Antiikki- ja taide- puoli. Vanhoja lelujakin oli näytillä ja siellä oli iso pöytä leikkijunaradoille maisemineen.
Käden taidot -puolella joimme kahvit ja söin mansikka pehmiksen. Näyttelyssä ei ollut mitään järisyttävää uutista. Tutuksi tulleita näytteilleasettajia oli eikä ollut tungosta. Kävelimme kaikki käytävät ja sain ostettua tikkaukseen kaksi rullaa tumman sinistä merseroitua puuvillalankaa. Kutomiseen ja virkkaamiseen tarkoitettuja lankoja on kehitetty kaikella lailla karvaisiksi, palloisiksi ja helmiversioiksi. Värejä on sekotettu keskenään ja paksuudet ovat aika paisuneita. Paksuudet puikoissa ja virkkuukoukissa on sitten tietenkin kanssa kasvaneet. Puikkojen ja koukkujen suosikkimateriaali tuntuu nyt olevan bambu. Käsityöopettajakin kehuu niitä. Hän sanoo että ovat paitsi kevyet myös sopivan liukkaat.
Lauantaina Mintti ja Nöpö olivat hoidossa Mariannella ja Karilla. Ulkoilu oli ollut Mariannen mielestä vähän jännittävää. Muuten oli mennyt oikein hyvin. Hain heidät n. 18 -aikaan ja nukuimme kolmistaan, kun Maxie oli Kaijan ja Niilon luona yökylässä.
Kaija oli kaatunut nenälleen aivan ennen kuin hain Maxien sieltä. Silmälasit naarmuuntuivat vähän ja polveenkin oli sattunut. Toivottavasti ei ole vakavaa ja paranee pian. Muuten kaikki oli ollut ihan hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti